Tonttuovi on toiminut perheemme joulukalenterina niin kauan kuin lapset ovat joulusta jotakin ymmärtäneet. Kun on tonttu alivuokralaisena, kotona tapahtuu kaikenlaista jännää ja jouluvalmistelut saa näppärästi kytkettyä osaksi joulunodotusta. Minulla on ollut tapana julkaista tonttuovemme tapahtumia myös täällä ja sosiaalisessa mediassa, ja viime päivinä olen saanut teiltä valtavan määrän toiveita vinkkilistasta, josta voisi poimia ideoita myös omaan tonttuoveen. Toiveenne toteutuu – tässä koottuja ideoita tonttuoven käyttöön!

Tonttuovi starttaa joulunodotuksen

En ole kovin innostunut nykyisestä joulukalenterikulttuurista. Kalliit kalenterit sisältävät valitettavan usein leluja ja muovikrääsää ja niistä tuntuu tulleen lapsille eräänlainen kilpavarustelun muoto. Yksi ei välttämättä edes riitä ja kun kolmen kalenterin luukut on avattu, leluja onkin jo kertynyt useamman joulupukin lahjasäkin verran.

Harhauttaakseni omia lapsiani edes muutaman vuoden, kehittelinkin aikanaan idean tonttuovesta joulukalenterina. Joulunodotus alkaa, kun tonttu alkaa tehdä meille muuttoa ja joulukuu hujahtaa sen jättämiä elämänjälkiä seuraillen. Eri vuosina pieni alivuokralaisemme on ollut hyvin eriluontoinen. Tämän vuoden asukillamme on selvästi pilkettä silmäkulmassa, kun taas parin vuoden takaisessa tontussa oli selkeästi kasvattajan vikaa.

Lapset kuljettavat leikkiä eteenpäin

Aiemmin tonttu on muuttanut meille joulukuun 1. päivänä. Tänä vuonna yhteiselomme tontun kanssa alkoi kuitenkin jo aiemmin – kiitos lastemme oma-alotteisuuden. Tänä vuonna lapset nimittäin muistivat ensimmäistä kertaa itse marraskuussa, että olisi aika kirjoittaa joulupukille. Minut määrättiin kirjuriksi ja niinpä kirjoitin kiltisti lasten sanelemat terveiset Korvatunturille.

Illan lähestyessä lapset pähkäilivät pitkään, minne kirje pitäisi jättää. Ulkona satoi räntää, joten siellä kirje olisi kastunut ennen tonttujen tuloa. Lopulta lapset sujauttivat kirjekäärön isänsä crocsiin ja ohjeistivat minua nostamaan sen ulos juuri ennen kuin menisin nukkumaan.

Mutta minä unohdin!

Onneksi tontut ovat kekseliäitä. Ne olivat yön aikana loihtineet oman pikkuoven seinäämme ja kipittäneet sen kautta hakemaan kirjeen. Sen paljastivat pienet lumiset jalanjäljet, jotka johtivat ovelta crocsille ja takaisin. Niin alkoi tämänvuotinen yhteiselomme tonttujen kanssa.

Koottuja ideoita tonttuoven käyttöön

Tonttuovi tarjoaa mahtavan tilaisuuden yhteiseen leikkiin lasten kanssa. Kun tarttuu lasten ideoihin ja impulsseihin, ja tempautuu itsekin jouluisen leikin maailmaan, tonttuovi alkaa elää omaa elämäänsä.

Vaan miten päästä leikissä alkuun? Tässä koottuja ideoita tonttuoven käyttöön:

1. Me näemme tonttuovesta aina aluksi vain ulkopuolen (=pihanäkymä), kunnes tonttu lopulta jonkin yön aikana keikauttaa tupansa taialla näkyviin niin, että lapset pääsevät kurkistelemaan sinnekin sisään (=tupanäkymä).

2. Tonttuoven muuntelussa kannattaa hyödyntää lasten leluja ja joulukoristeita. Ainakin meidän lapsistamme on jännää, kun heidän leluistaan (esim. autot, työkoneet, eläinfiguurit) tulee osa tontun todellisuutta. Joulukoristeita taas voi tuoda tontun tupaan sitä mukaan, kun niitä haluaa kotiin ripotella. Välillä tonttumme on kehottanut lapsia etsimään niille paikat. Tänä vuonna tonttu on pyytänyt lapsia myös etsimään koristeita, jotka hän on huusholliimme soluttanut.

3. Tämänvuotinen tonttumme on ahkera kirjoittelemaan kirjeitä. Lapset rakastavat niitä. Vaikkei pikkiriikkiselle paperille montaa lausetta mahdu, voi siinä kehottaa esimerkiksi hiihtämään, pulkkamäkeen, joululauluja laulamaan tai viettämään yhteisen glögihetken. Kun tonttu niitä ehdottaa, ovat lapset entistä innostuneempia. Kirjeet toimivat sellaisinakin päivinä, kun olisi jo valmiiksi jotain hauskaa ohjelmaa. Tällöin tonttu voi esitellä ne viesteissä ”omina ideoitaan ja kehitelminään”.

4. Tonttu voi auttaa kasvatusasioissa. Meillä tonttu on esimerkiksi jättänyt tupaansa humoristisia kyselyjä (”näissä asioissa olen ollut tosi kiltti/tuhma”). Yhtenä vuonna sillä oli myös pieni liitutaulu, johon se kirjoitti muistutuksia nukkumaanmenoajoista ja lelujen keräämisestä. Joskus tonttu on myös esittänyt haasteita ja laittanut lapset keräämään onnistumisistaan tarroja seinälle ilmestyneeseen palkintotaulukkoon. Tietystä tarramäärästä se on luvannut pienen palkinnon.

5. Meidän tonttumme kannustavat lapsia usein myös erilaisiin askarteluleikkeihin. Ovella voi odottaa värityskuva, joulukortin tekoainekset, värisudoku (= vaihda helpon perussudokun numerot väreiksi, niin nuorempikin pystyy sen tekemään) tai vaikka tontun tupaan piilotettuja helmiä rannekorun tekoa varten.

6. Tonttu voi jättää ovelleen lumipalloja (vaahtokarkkeja), jotta voitte viettää kaakaokestit ja tipauttaa ne juoman sekaan TAI piparkakkumuotteja, jotta saatte järjestää piparinleivontatalkoot.

7. Myös kaikenlaiset leikkien alkusysäykset ovat toimineet meillä hyvin. Niissä tonttu jättää tupaansa leikissä tarvittavan välineen ja ohjeet, esimerkiksi ”jatka kuvaa” (tontun jättämällä paperilla on piirroksen alku, lasten täytyy viimeistellä se), ”pidä pallo ilmassa” (ilmapalloa täytyy pomputella yhdessä ilmassa mahdollisimman kauan), äänisokko (esim. kulkusilla) tai ”keksi itsellesi tontunnimi (tontun jättämien ohjeiden mukaisesti). Nimienkeksimisleikit ovat lapsista muutenkin hauskoja ja aina välillä tonttu jättääkin tehtäväksi keksiä vaikkapa lemmikkikissoilleen nimet.

8. Tonttu voi valmistella pihalle (tai sisälle) temppuradan ja jättää ovelleen tulo-ohjeet.

9. Etsimisleikit ovat myös aina hauskoja. Välillä tontuillamme ovat olleet kadoksissa kengät, välillä työkalupakki tai tonttulakki. Lasten tehtävänä on etsiä ne kodistamme ja yleensä tonttu palkitsee avusta seuraavana päivänä, vaikkapa piparkakuin tai kiiltokuvin. Kiiltokuvilla saa myös luotua tapahtumia ja tilanteita tontun tupaan.

Tonttu on jättänyt ovelleen kiitospipareita palkinnoksi edellispäivän avusta

10. Joskus tonttumme on osallistunut myös arjen pyörittämiseen: Hän on saattanut jättää ovelleen lapun, että jääkaapista löytyy riisipuuroa, pakkasesta piparitaikinaa tai kuusen koristeet on nostettu eteiseen valmiiksi.

11. Tontuilla on tapana reagoida myös lasten keksimiin yllätyksiin ja ainakin meillä lapset odottavat malttamattomina, miten tonttu heidän toimiinsa reagoi. Tänä vuonna lapset muun muassa keksivät piilottaa tontun kengät. Seuraavana yönä tonttu oli puolestaan nostellut lasten kengät ihan hassuihin paikkoihin.

12. Humoristisen tontut avaavat paljon mahdollisuuksia. Tämän vuoden tonttumme oli esimerkiksi ripotellut rusinoita ovensa edustalle ja jättänyt lapsillemme viestin, jossa kysyi, voisivatko nämä siivota tuvan kaamean sotkun. Lapset olivat tehtävästä oikein mielissään.

Syömällä siivoaminen on hauskaa!

13. Nukkekotitavarat tarjoavat paljon mielikuvitusta ruokkivia ideoita. Usein tonttuovelle ilmestyvä uusi esine on meillä jo yksistään se ”päivän juttu”. Tonttulan tavaroilla kun on kiva leikkiä muutenkin – ainakin silloin, kun tonttu ei ole näkemässä!

Lue myös:

• Mitä lasten joulukalenteriin – ideoita kalenterin täytteeksi
• Tonttuovesta se alkoi – meille muutti tonttu!
• Touhujoulukalenteri – erilainen lahja lapselle
• Lettuja ja laturetkiä – millaista on viettää joulu Lapissa?

Ne ovat täällä taas – nimittäin touhujoulukalenterit, jotka teen vuosittain joululahjaksi kummilapsilleni! Nimensä mukaisesti niiden luukuista löytyy tekemistä joulun odotukseen. Kummilapsia on nykyisin jo kuusi, joten kalenteriurakka on syytä aloittaa hyvissä ajoin. Se on kuitenkin ehdottomasti kaiken vaivan arvoinen!

Mistä kaikki alkoi?

Idea touhujoulukalentereihin syntyi pari vuotta sitten. Olin aina haaveillut siitä, että jos joskus saisin kummilapsia, haluaisin viettää heidän kanssaan mahdollisimman paljon aikaa. Sitten tuli korona ja hyvin alkanut kummisuunnitelmani tyssähti tapaamisrajoitteisiin. Kun korona-aika vielä venyi varsin pitkäksi, tuntui etten pysynyt enää millään lailla kärryillä kummilasten elämistä ja tiuhaan vaihtuvista vaiheista.

Niinpä aloin erään joulun alla miettiä, mikä voisi olla sellainen lahja, joka vahvistaisi suhdettani kummilasten kanssa: Antaisi kimmokkeen olla aktiivisemmin yhteyksissä kummilasten kanssa ja loisi heille tunteen siitä, että olen edes jollain lailla läsnä heidän elämässään. Ja niin syntyi ajatus touhujoulukalenterista…

Frozen on kalenterin aihetoiveena kestosuosikki!

Erilainen joulukalenteri

Lokakuun lähestyessä loppuaan olen yleensä yhteydessä kummilapsiin ja heidän vanhempiinsa. Kyselen kuulumisia, lasten mielenkiinnon kohteita, toiveita ja innostuksen aiheita. Niiden pohjalta alan miettiä, millaisen kalenterin kullekin teen.

Touhujoulukalenteri sisältää monenlaista tekemistä joulunodotuksen ratoksi. Jostain luukusta saattaa löytyä myös yksittäinen yllätys joulun lahjatoivelistalta. Tavoitteena on kuitenkin, ettei kalenterin myötä kerääntyisi uutta krääsää kotien nurkkiin – askartelutarvikkeita ja pieniä aarteita kylläkin, mutta niiden käyttöön on yleensä ohjeet mukana. Myös kalenterien valmistuksessa käytän pitkälti kierrätysmateriaaleja. Tuunaamalla niistäkin saa kivoja juttuja aikaiseksi.

Ennen panostin sisällön lisäksi aika paljon myös kalentereiden ulkonäköön (katso vanhoja kalentereita TÄÄLTÄ). Nykyään kun kalentereita on työn alla kerrallaan niin monta, omia standardeja on ollut pakko sen suhteen hieman höllentää.

Kalenterit ja luukut valmistuvat pitkälti kierrätysmateriaaleista ja jo kotoa löytyvää hyödyntäen

Mitä kalenterit sisältävät?

Koska kalenteriensaajat ovat eri ikäisiä ja kiinnostuneita eri asioista, sisällöt o  räätälöity jokaiselle erikseen. Toki samojakin ideoita on hyödynnetty useammassa kalenterissa mahdollisuuksien mukaan. Jokaisesta luukusta löytyy lisäksi tontun kirje. (Ne tonttu naputtelee nykyisin koneella.) Jonain päivänä se voi olla hyvinkin lyhykäinen, toisena sisältää luukun oleellisimman sisällön.

Vaan mitä kaikkea kalenterit sisältävätkään? (Kalenterin saajat – nyt ei kannata lukea pidemmälle!)

Monista luukuista löytyy jonkinlaista tehtävää, esimerkiksi värittämistä, kirjaintehtäviä, sudokuja ja japanilaisia ristikoita. Tonttu avittaa niiden teossa, jos tehtävätyyppi on uusi. Myös askartelutehtäviä ohjeineen on paljon, tonttukortista prinsessakruunuihin ja lankaa pujottamalla syntyviin joulukoristeisiin. Osa tehtävistä liittyy kalenterisaajan toivejuttuihin, kuten työkoneisiin, tunteisiin tai vaikka lääkärissä käyntiin. Välillä tehdään rannekoruja, leikitään tarroilla, kootaan pahvista kolmiulotteisia busseja tai rakennetaan taidetta hamahelmillä.

Jos lapsilta kysytään, enemmän on enemmän: Miksi valita joko Hello Kitty, Nalle Puh tai prinsessat, jos voi valita ne kaikki!

Osa luukuista haastaa koko perheen leikkimään. Luukusta voi löytyä vaikkapa pussi askartelusilmiä ja kehotus koettaa luoda aterimista ja hedelmäkulhon tarjoiluista otuksia niiden avulla. Tai sitten perhe saattaa saada päänhierontahaasteen ja siihen tarvittavat välineet, piparimuotit kimmokkeena yhteiselle leivontahetkelle tai parven paperiperhosia, jotka on tarkoitus piilottaa muiden löydettäviksi. Salatehtävissä muun perheen joulumieltä pääsee kohottamaan esimerkiksi kulkusia kilkattamalla ja tontuksi tekeytymällä.

Joka vuosi haluan antaa kalenterissa myös palasen omasta lapsuudestani. Viime vuoden kalentereissa opetin muun muassa omia lapsuuteni lempileikkejä. Tänä vuonna tutustutaan lapset kiiltokuviin ja kaikkeen, mitä niillä voi tehdä. Toinen jokavuotinen juttu ovat kirjat – jos edes hippusen lukuintoakin onnistuisin siirtämään eteenpäin. Viimeistään jouluaattona paketista löytyy myös jokin kummilapsen konkreettinen toive: Frozenia, logoja, suklaalevy (itsehillintäharjoituksen kera), muovailuvahaa tai vaikka junaratapalikoita.

Toiveena oli ”paljon kimallusta”

Kannattiko urakka?

Tänä vuonna hetken mietin, selviänkö vielä yhä suuremmaksi kasvaneesta kalenteriurakasta. Mutta sitäkin mietin vain hetken. Sitten ryhdyin hommiin.

Vain pari päivää myöhemmin ensimmäisestä perheestä tuli varovaisen kaino utelu, mahtaakohan touhujoulukalentereita olla tänä vuonna tulossa, kun lapsi sitä taas niin kovasti odottaa. Vanhimman kummilapseni suusta puolestaan kajahti innostunut: ”Jes!” kun hän tajusi yllätyspiipahdukseni syyn ja sai tuoreen kalenterin käsiinsä.

En tee kalentereita vain kummilasten vaan myös itseni takia. Rakastan tätä jokajouluiseksi muuttunutta perinnettä. Kalentereita kootessa ja sisältöjä miettiessä tuntuu kuin pääsisi lähelle kummilapsia – sitä paitsi ne antavat oivan kimmokkeen yllätyspiipahduksille ja kohtaamisille, jotka varmasti muuten jäisivät arjen jalkoihin. Ne myös purkavat joulunpyhien ympärille kiertyvää kuhinaa, kun jouluinen kohtaaminen ja muistaminen tapahtuu jo kuukautta aiemmin.

Eikä pidä unohtaa niitä ihania kuvia, videoita, viestejä ja puheluita, joita kummilapsiltani saan pitkin joulukuuta, kun he kalentereitaan availevat. Välillä tonttu on kehottanut kysymään minulta neuvoa johonkin, joskus he viestittelevät ihan muuten vaan. Aika mahtavaa, eikö!

Tämän kalenterin inspiraationa toimivat lumilinnat ja lumileikit

Lue myös:

• Mitä lasten joulukalenteriin – ideoita kalenterin täytteeksi
• Tonttuovesta se alkoi – meille muutti tonttu!
• Touhujoulukalenteri – erilainen lahja lapselle
• Lettuja ja laturetkiä – millaista on viettää joulu Lapissa?

Psssst. Äijä-äidin löydät myös Instagramista ja Facebookista – ja nyt myös TikTokista!