Porvoo on vuosien myötä tutuksi tullut retkikohde, mutta usein päiväseltään tehdyt piipahdukset ovat olleet kohteiltaan tuttuja ja turvallisia. Vanha kaupunki on niin ihana, että siellä on käytävä – ja joen vastarantaa kävellessä mieli lepää vanhoja ranta-aittoja katsellessa. Tänä kesänä vietin kuitenkin Porvoossa kokonaisen viikon musiikkia tehden. Käytössäni oli pyörä ja tavakseni muodostuikin käydä päivittäin tutkimassa jokin uusi kolkka pyöräillen Porvoossa. Löysin valtavan monta iki-ihanaa paikkaa, joihin aion taatusti palata jatkossakin! Tässä siis tuoreimpia löytöjäni: Porvoon retkivinkkejä uudesta vinkkelistä!

Linnamäki

Vanhan kaupungin takana, Porvoonjoen rannalla vastapäätä hautausmaata kohoaa Linnamäki. Kyseessä on harju, jonka päällä lepäävät keskiaikaisen muinaislinnan jäännökset ja josta on upea näkymä yli Porvoon. Linnan tarina on osin hämärän peitossa. Se kuitenkin tiedetään, että 1200-luvun paikkeilla sieltä hallittiin Porvoon jokilaaksoa. 1700-luvulla paikalla puolestaan käytiin isovihan ankaria taiteluita.

Vaikka varsinaisesta linnasta ei olekaan jäljellä muuta kuin vallihaudat ja kellarikuopat, vallihautojen yli risteileviä siltoja kävellessä ja valtavien mäntyjen keskellä pienuuttaan ihmetellessä siirtyy kyllä toiseen aikaan ja maailmaan. Iso Linnamäen vieressä kohoaa myös rautakautisena kalmistona toiminut Pikku Linnamäki. Se on ollut aikanaan saari, ja harjujen taakse jäävää laaksoa kannattaakin myös käydä vilkaisemassa. Vanha merenpohja on kaunis paikka!

Uskoisin paikan kutkuttavan myös perheen pikkuväkeä ja omat lapseni aionkin tuoda tänne heti tilaisuuden tullen. Kohde ei ole esteetön, mutta osa Iso Linnamäen alueesta on kuljettavissa myös rattaiden kanssa.

Porvoon hautausmaa

Suuntasin tutkimaan Linnamäkeä vastapäätä sijaitsevaa Porvoon hautausmaata nähdäkseni J.L Runebergin haudan. Se kohosikin paikalla valtavana muistopaatena heti hautausmaalle astellessa. Minut kuitenkin yllätti suurien ja erikoisten muistomerkkien määrä ja niinpä lähdinkin tutkimaan hautausmaata tarkemmin. Pian kävi ilmi, että alue oli täynnä suomalaisen historian ja kulttuurihistorian merkkihenkilöiden viimeisiä leposijoja. Kaunis oli muun muassa Havis Amandan tehneen kuvanveistäjän, Ville Vallgrenin, hautakivi jota suuri suojelusenkeli vartioi. Kävely hautausmaalla oli yhtä aikaa sekä rauhallinen että menneen historian henkiinherättävä kokemus.

Runebergin koti

Kun vanhasta kaupungista lähtee kulkemaan poispäin joenvartta pitkin ja sukeltaa viimeisen sillan kohdalla vasemmalle (Aleksanterinkadulle) löytää Runebergin vanhan kotitalon pihapiireineen. Frederika Runebergin puutarha on kaunis ja leikkiinkutsuva. Siellä viihtyvät varmasti lapsetkin, samoin kuin piha-aittaan kätkeytyvässä vanhan ajan maailmassa, jossa voi leikkiä niin matonkutomista kuin hoitaa kanalaa, ratsastaa keppihevosella tai kalastaa. Sekä puutarha että leikkiaitta ovat ilmaisia ja lasten kanssa niissä kuluu aika varmasti rattoisasti.

Myös Runebergien kotitalo on kiinnostavaa nähtävää, joskin museo selvästi aikuisempaan makuun. Seiniltä voi löytää niin Elias Lönnrotin kanteleen kuin talossa vierailleiden taiteilijoiden taidetta. Kiinnostava oli myös huone, jossa Runeberg vietti viimeisen vuosikymmenensä saatuaan aivoinfarktin.

Hamarin reitti

Mikäli mahdollista suosittelen lämpimästi vuokraamaan Porvoossa pyörän. Sillä tavoin pääsee näkemään paljon sellaista, joka muuten jäisi näkemättä. Taidetehtaan luota lähtee opastein merkitty Hamarin reitti, joka vie aina vanhalle Emäsalon lossiasemalla saakka. Oma suosikkipätkäni reitistä oli kuitenkin sen alkuosa, jonka varrelta myös seuraavat retkivinkkini löytyivät.

Hamarin reitti kulkee halki Kokonniemen kansanpuiston ja sukeltaa sen jälkeen hurmaavaan, merenrantaa täplittävään puutaloidylliin. Joki levenee vähitellen, kunnes reitin lopussa Emäsalon sillalla avautuu mereksi. Alkuosan reitistä voisin pyöräillä myös lasten kanssa. Viimeiset kilometrit ennen Emäsaloa kulkevat kuitenkin autotien pientareella, ja kahdeksaakymppiä ajavien autojen sekaan en veisi omia lapsiani.

Kokonniemi

Jos poikkeaa hetkeksi Hamarin reitiltä, löytää Kokonniemen liikuntakeskuksen. Sieltä löytyy muun muassa kaunis maauimala, jossa voi pulahtaa kuumana kesäpäivänä ilmaiseksi uimaan. Kauniita ovat myös urheiluhallien ja maauimalan takana kulkevat ulkoilureitit. Jos jaksaa nousta niitä pitkin ylös asti, palkintona eteen avautuu kaunis näkymä Porvoon keskustaan aivan uudesta vinkkelistä. Talvella Kokonniemessä kulkee myös ladut ja alueelta löytyy myös pieni laskettelukeskus.

Tornikallio

Tornikallio kohoaa jyrkkänä ja korkeana kallioseinämänä Hamarin reitin varrella. Tornikallion päälle vievä turvallinen reitti on opastettu, mutta ylhäällä kannatta pitää huolta, etteivät lapset mene liian lähelle kallionreunaa putoamisriskin vuoksi. Kauniista maisemista nauttiessa voi pitää vaikkapa evästauon.

Haikkoon lampi

Minulle yksi Porvoon viikon kohokohdista oli, kun löysin sattumalta Haikkoon lammen. Se on taidemaalari Albert Edelfeltin myötä kuuluisaksi tullut metsälampi, sillä siellä hän maalasi monet tunnetuimmista teoksistaan.  Lammellekin löytää opasteita seuraamalla, mutta pyörä täytyy jättää tienreunaan lammelle johtavalle polulle poiketessa.

Metsälammen täydellisessä rauhassa oli helppo ymmärtää, miksi paikka oli niin rakas Edelfeltille. Olisin voinut istua kaatuneen puunrungon päällä vaikka iäisyyden katselemassa sudenkorentojen leikkiä, lammen pohjasta esiin ponnahtelevia lumpeenlehtiä ja niiden päällä hyppelevää västäräkkiä. Eikä ympärillä kuulunut muuta kuin lintujen laulu, käen kukunta ja tikan nakutus.

Lue myös:

• Minilomalle Sastamalaan – parhaat vinkit lapsiperheille
• Vuosaaren huippu – retkivinkki seikkailunnälkäisille lapsiperheille
• Kolme sadepäivien retkivinkkiä lapsiperheille Helsingissä

Psssst. Äijä-äidin löydät myös Instagramista ja Facebookista – ja nyt myös TikTokista!

Tein tänäkin vuonna kummilapsilleni joulukalenterit, jotka täytin tekemisellä, kummilasten toiveilla ja touhulla. Tavoitteenani oli, että kalenterit eivät sisältäisi krääsää eivätkä karkkia (yksittäisiä poikkeusluukkuja lukuun ottamatta) mutta silti jotakin sellaista, joka saisi malttamattomat joulunodottajat innostumaan. Mutta mitä lasten joulukalenteriin voi piilottaa? Tässä tämän vuoden ideat vinkkinä muille kalenterintekijöille!

Kummilasten tämän vuoden joulukalenterit ovat yhtä lukuun ottamatta valmiita – ja tässä ne ovat: prinsessa, keijuboksi, Korvatunturin bussi sekä ”karkkijemma”.

IDEOITA JOULUKALENTERIN LUUKKUIHIN

Minulla on viisi kummilasta, joiden ikähaitari on yhdestä yhdeksään vuotta. Kalenterit siis poikkeavat toisistaan paitsi lasten mielenkiinnonkohteiden, myös ikätason vaikutuksesta. Muun muassa tällaisia asioita kätkin tämänvuotisiin joulukalentereihin:

Pelejä ja leikkejä:

Ajattelen, että kummina on kiva jakaa lapsille eteenpäin pelejä ja leikkejä, joista on itse pienenä pitänyt.

Jatka piirustusta
Tein lapsille piirustuksenalkuja eli viivoja, kaaria ja ympyröitä paperilla, ja annoin tehtäväksi jatkaa niitä eteenpäin.

Kaksi rusinapeliä
Pienen rusina-askin kaveriksi voi sujauttaa leikkiohjeen. Rusinoilla kun on lysti leikkiä vaikka ”myrkkyrusinaa” tai ”rusinan piilotusta”. Ensimmäisessä yksi pöydällä olevista rusinoista on myrkytetty ja herkuttelija saa jatkaa rusinoiden syömistä niin kauan, kunnes koskee myrkytettyyn rusinaan. Sitten vaihdetaan rooleja. Jälkimmäisessä taas toinen kätkee rusinan ja kertoo etsijälle, onko se lintu (=piilossa korkealla) vai kala (=piilossa matalalla). Sen jälkeen piilottaja auttaa etsijää sanoilla ”lämpenee”, ”viilenee” ja ”polttaa”.

Ilmapallohaaste
Luukusta löytyvän ilmapallon kanssa tulee tehtävä: Ilmapallo täytyy yrittää saada pysymään ilmassa niin kauan kuin mahdollista. Leikkiä voi leikkiä yksin, kaksin tai vaikka koko perheen voimin.

Suklaahaaste
Isommille lapsille kätkin kalenteriin suklaahaasteen – eli sisarusten välisen kilpailun, jossa kisataan siitä, kumpi onnistuu syömään oman suklaakarkkinsa hitaammin.

Esikoinen tahtoi tällä kertaa osallistua kalentereiden pakkaamiseen. Tänä vuonna pyrin hyödyntämään luukkujen pakkaamisessa mahdollisimman paljon kierrätysmateriaaleja.

Pulmia ja pähkinöitä:

Arvoituksia magneettikirjaimilla
Koska monilla kummilapsillani on menossa vimmainen viehtymysvaihe kirjaimiin, ostin pari paketillista magneettikirjaimia. Niistä riitti arvoituksia useampaankin luukkuun: ”Mitkä kaksi sanaa kirjaimista muodostuu?” ”Kuka on Korvatunturin kuuluisin räppäri? Järjestä kirjaimet, niin tiedät.” ”Montako näillä kirjaimilla alkavaa sanaa keksit?” Tehtäviä pystyy räätälöimään vaikeustasoiltaan erilaisiksi, kun vain käyttää hitusen mielikuvitusta.

Legohaaste
Ostin kaupasta lego-setin, josta pystyi kokoamaan tusinan erilaisia otuksia. Näiden otusten palikat ripottelin sitten lego-iässä olevien kalentereihin rakentelua varten. Varttuneemmille rakentelijoille esitin myös haasteen: Osaatko rakentaa kuvan otuksen ilman ohjeita? Kirjeessään tonttu vielä vinkkasi, että ohjeita voi tiedustella kummitädiltä, jos haaste on liian vaikea. Näitä matalan kynnyksen syitä ottaa kummitätiin yhteyttä ripottelinkin kaikkien kalenteriehin, jotta meillä olisi monta hyvää syytä olla yhteyksissä joulukuun aikana.

Perinteisiä arvoituksia
Arvoituksista pitävät lähestulkoon kaikki ja niissä on se hauska puoli, että lasten vanhemmatkin saa helposti houkuteltua pohdintaan mukaan. (Ja taas on hyvä syy soitella kummitädiltä lisävinkkejä!) Arvoituksia voi toki keksiä itsekin, mutta myös googlaamalla niitä löytyy iso liuta! Mikä tulee sitä isommaksi, mitä enemmän otat siitä pois? No kuoppa tietenkin!

Tontunikä-tehtävä
Kehittelin kalenteriin myös tehtävän, jolla kummilapset voivat selvittää oman tontunikänsä. Tällaisissakin tehtävissä on vain mielikuvitus rajana. Minun versiossani piti muun muassa laskea omien hampaiden ja etunimen kirjainten määrät yhteen ja lisätä perään nolla tai pari.

Keijuboksi lähes valmiina – nimensä mukaisesti se kätkee sisäänsä muun muassa pieniä keijujuttuja.

Prinsessaboksille tein puhvihihat. Kalenterien teemat valitsin kummilasten mielenkiinnonkohteista.

REHTIÄ TEKEMISTÄ:

Värityskuvat
Värityskuvia saa kalenteriin netistä tulostamalla tai ostamalla yhden värityskirjan ja jakamalla sen sivut kalentereihin. Isommille lapsille toimivat mandala-värityskuvat, jotka ovat tuttuja aikuistenkin värityskirjoista.

Valolenksut
Muun muassa isommista ruokakaupoista löytyy pakkauksia, jotka sisältävät taittamalla aktivoituvia valotikkuja. Pakkaus ei muutamaa euroa enempää maksa ja siitä riittää moneen kalenteriin. Minä piilotin valotikut juhlapäivien tienoille: esimerkiksi itsenäisyyspäivälle tai Lucian päivään saa kehiteltyä kivoja leikkejä valotikkujen avulla.

Väritettävät kirjanmerkit
Koska en voi itselleni mitään, tykkään houkutella lapsia lukemaan. Yleensä kummilasten lahjapaketeista (ja joulukalentereista) löytyykin aina myös kirja. Tänä vuonna kätkin jokaisen kalenteriin myös itse väritettävän kirjanmerkin kirjalahjan pariksi.

Laululeikkejä ja tanssihaasteita qr-koodien takana
Osa kummilapsistani on innokkaita tanssijoita, osa taas rakastaa lauluja, laululeikkejä ja musiikkia. Kätkinkin kalentereihin itse laulamiani lauluja, netistä löytyviä tanssihaasteita, laululeikkejä ja muuta musiikillista mukavaa qr-koodien taakse. Qr-koodeja on helppo tehdä netin lyhytlinkki-sivustoilla. Syötät vain halutun nettisivun osoitteen ja saat valmiin qr-koodin tulostettavaksi.

Plusplus-palat
On lego-lapsia, plusplus-pala lapsia ja niitä, jotka rakastavat molempia. Yhdestä plusplus-palapötkylästä riittää jaettavaksi useampaan kalenteriin ja palikoiden rinnalle on hauska keksiä erilaisia haastetehtäviä: ”Mitä näistä voisi rakentaa?” ”Miltä näyttää joulumonsteri?” ”Osaatko nimetä palikoiden värit?” Palikoita on lisäksi kahta kokoa. Suuremmat sopivat pienempienkin maisteltaviksi ja tutkittaviksi!

Vanhasta oman lapsuuteni ”aarrearkusta” syntyi myös toimiva Joulukalenteri. Siinä on peilikin!

ASKARTELUA:

Tarvikkeet askarteluun
Etenkin isommille tykkään laittaa kalenteriin erilaisia askarteluohjeita tarvikkeineen: lennokkeja, lampaita, lumihiutaleita – viime vuonna taisin sujauttaa johonkin kalenteriin myös lakumanteleiden valmistusohjeen.

Tonttuoven tarvikkeita
Tonttuovet ovat kovin suosittuja nykyään. Yhdelle nukkekotileikki-iässä olevalle kummilapselleni kätkinkin tänä vuonna kalenteriin itse tuunattavan tonttuoven. Pitkin joulukuuta tontun tupaan löytyy kalenterista myös kaikenlaista sisustettavaa.

Joulukampa
Ykkösluukkuun voi sujauttaa 24-piikkisen kamman tai muunlaisen joululaskurin, jota pääsee näpräämään päivittäin ja joka konkretisoi jouluun jäljellä olevan ajan.

Muovailuvaha
Tänä vuonna taaperot löytävät kalenteristaan myös muovailuvahaa. Jos sitä löytyy kotoa riittämiin, voi muovailuvahaleikkejä ryydittää muotein tai muovailuvälinein, joilla vahasta saa uutta iloa irti!

Kun eräs vanhemmista kummilapsistani toivoi karkkijoulukalenteria, tein kompromissin: Kalenterin kyljessä on pieni namivarasto joulukuun makeannälkään.

Lue myös:

• Touhujoulukalenteri – erilainen lahja lapsille
• Ykskymmentä ja kymmenentoista – miten opetella numeroita ja kirjaimia lasten kanssa?
• Kauluspaitakortti – kortti lasten kanssa askarreltavaksi
• Tänään syödään hymynaamoja – vastaisku nirsoilulle!

Psssst. Äijä-äidin löydät Instagramista , Facebookista – ja nyt myös TikTokista!