Hae
Äijä-äiti

Pyöräillen Porvoossa – retkivinkkejä uudesta vinkkelistä

Porvoo on vuosien myötä tutuksi tullut retkikohde, mutta usein päiväseltään tehdyt piipahdukset ovat olleet kohteiltaan tuttuja ja turvallisia. Vanha kaupunki on niin ihana, että siellä on käytävä – ja joen vastarantaa kävellessä mieli lepää vanhoja ranta-aittoja katsellessa. Tänä kesänä vietin kuitenkin Porvoossa kokonaisen viikon musiikkia tehden. Käytössäni oli pyörä ja tavakseni muodostuikin käydä päivittäin tutkimassa jokin uusi kolkka pyöräillen Porvoossa. Löysin valtavan monta iki-ihanaa paikkaa, joihin aion taatusti palata jatkossakin! Tässä siis tuoreimpia löytöjäni: Porvoon retkivinkkejä uudesta vinkkelistä!

Linnamäki

Vanhan kaupungin takana, Porvoonjoen rannalla vastapäätä hautausmaata kohoaa Linnamäki. Kyseessä on harju, jonka päällä lepäävät keskiaikaisen muinaislinnan jäännökset ja josta on upea näkymä yli Porvoon. Linnan tarina on osin hämärän peitossa. Se kuitenkin tiedetään, että 1200-luvun paikkeilla sieltä hallittiin Porvoon jokilaaksoa. 1700-luvulla paikalla puolestaan käytiin isovihan ankaria taiteluita.

Vaikka varsinaisesta linnasta ei olekaan jäljellä muuta kuin vallihaudat ja kellarikuopat, vallihautojen yli risteileviä siltoja kävellessä ja valtavien mäntyjen keskellä pienuuttaan ihmetellessä siirtyy kyllä toiseen aikaan ja maailmaan. Iso Linnamäen vieressä kohoaa myös rautakautisena kalmistona toiminut Pikku Linnamäki. Se on ollut aikanaan saari, ja harjujen taakse jäävää laaksoa kannattaakin myös käydä vilkaisemassa. Vanha merenpohja on kaunis paikka!

Uskoisin paikan kutkuttavan myös perheen pikkuväkeä ja omat lapseni aionkin tuoda tänne heti tilaisuuden tullen. Kohde ei ole esteetön, mutta osa Iso Linnamäen alueesta on kuljettavissa myös rattaiden kanssa.

Porvoon hautausmaa

Suuntasin tutkimaan Linnamäkeä vastapäätä sijaitsevaa Porvoon hautausmaata nähdäkseni J.L Runebergin haudan. Se kohosikin paikalla valtavana muistopaatena heti hautausmaalle astellessa. Minut kuitenkin yllätti suurien ja erikoisten muistomerkkien määrä ja niinpä lähdinkin tutkimaan hautausmaata tarkemmin. Pian kävi ilmi, että alue oli täynnä suomalaisen historian ja kulttuurihistorian merkkihenkilöiden viimeisiä leposijoja. Kaunis oli muun muassa Havis Amandan tehneen kuvanveistäjän, Ville Vallgrenin, hautakivi jota suuri suojelusenkeli vartioi. Kävely hautausmaalla oli yhtä aikaa sekä rauhallinen että menneen historian henkiinherättävä kokemus.

Runebergin koti

Kun vanhasta kaupungista lähtee kulkemaan poispäin joenvartta pitkin ja sukeltaa viimeisen sillan kohdalla vasemmalle (Aleksanterinkadulle) löytää Runebergin vanhan kotitalon pihapiireineen. Frederika Runebergin puutarha on kaunis ja leikkiinkutsuva. Siellä viihtyvät varmasti lapsetkin, samoin kuin piha-aittaan kätkeytyvässä vanhan ajan maailmassa, jossa voi leikkiä niin matonkutomista kuin hoitaa kanalaa, ratsastaa keppihevosella tai kalastaa. Sekä puutarha että leikkiaitta ovat ilmaisia ja lasten kanssa niissä kuluu aika varmasti rattoisasti.

Myös Runebergien kotitalo on kiinnostavaa nähtävää, joskin museo selvästi aikuisempaan makuun. Seiniltä voi löytää niin Elias Lönnrotin kanteleen kuin talossa vierailleiden taiteilijoiden taidetta. Kiinnostava oli myös huone, jossa Runeberg vietti viimeisen vuosikymmenensä saatuaan aivoinfarktin.

Hamarin reitti

Mikäli mahdollista suosittelen lämpimästi vuokraamaan Porvoossa pyörän. Sillä tavoin pääsee näkemään paljon sellaista, joka muuten jäisi näkemättä. Taidetehtaan luota lähtee opastein merkitty Hamarin reitti, joka vie aina vanhalle Emäsalon lossiasemalla saakka. Oma suosikkipätkäni reitistä oli kuitenkin sen alkuosa, jonka varrelta myös seuraavat retkivinkkini löytyivät.

Hamarin reitti kulkee halki Kokonniemen kansanpuiston ja sukeltaa sen jälkeen hurmaavaan, merenrantaa täplittävään puutaloidylliin. Joki levenee vähitellen, kunnes reitin lopussa Emäsalon sillalla avautuu mereksi. Alkuosan reitistä voisin pyöräillä myös lasten kanssa. Viimeiset kilometrit ennen Emäsaloa kulkevat kuitenkin autotien pientareella, ja kahdeksaakymppiä ajavien autojen sekaan en veisi omia lapsiani.

Kokonniemi

Jos poikkeaa hetkeksi Hamarin reitiltä, löytää Kokonniemen liikuntakeskuksen. Sieltä löytyy muun muassa kaunis maauimala, jossa voi pulahtaa kuumana kesäpäivänä ilmaiseksi uimaan. Kauniita ovat myös urheiluhallien ja maauimalan takana kulkevat ulkoilureitit. Jos jaksaa nousta niitä pitkin ylös asti, palkintona eteen avautuu kaunis näkymä Porvoon keskustaan aivan uudesta vinkkelistä. Talvella Kokonniemessä kulkee myös ladut ja alueelta löytyy myös pieni laskettelukeskus.

Tornikallio

Tornikallio kohoaa jyrkkänä ja korkeana kallioseinämänä Hamarin reitin varrella. Tornikallion päälle vievä turvallinen reitti on opastettu, mutta ylhäällä kannatta pitää huolta, etteivät lapset mene liian lähelle kallionreunaa putoamisriskin vuoksi. Kauniista maisemista nauttiessa voi pitää vaikkapa evästauon.

Haikkoon lampi

Minulle yksi Porvoon viikon kohokohdista oli, kun löysin sattumalta Haikkoon lammen. Se on taidemaalari Albert Edelfeltin myötä kuuluisaksi tullut metsälampi, sillä siellä hän maalasi monet tunnetuimmista teoksistaan.  Lammellekin löytää opasteita seuraamalla, mutta pyörä täytyy jättää tienreunaan lammelle johtavalle polulle poiketessa.

Metsälammen täydellisessä rauhassa oli helppo ymmärtää, miksi paikka oli niin rakas Edelfeltille. Olisin voinut istua kaatuneen puunrungon päällä vaikka iäisyyden katselemassa sudenkorentojen leikkiä, lammen pohjasta esiin ponnahtelevia lumpeenlehtiä ja niiden päällä hyppelevää västäräkkiä. Eikä ympärillä kuulunut muuta kuin lintujen laulu, käen kukunta ja tikan nakutus.

Lue myös:

Psssst. Äijä-äidin löydät myös Instagramista ja Facebookista – ja nyt myös TikTokista!

Yksi kommentti

  1. villananna kirjoitti:

    Pitäisikin tehdä jokin toisenlainen reissu Porvooseen. Aina pyöritään samoilla kulmilla…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *