Mikä neuvoksi, kun tuttipullo ei kelpaa, vauvan kanniskelun keskellä iskee jännetuppitulehdus tai pitäisi selvitä ulkosaaristoon kahden pienen kanssa? Mitä tarkoittaa affektikohtaus, ovatko synnytystarinat totta, ja kannattaako vauvauinnista maksaa? Lukijoiden toiveesta koostin luetuimmat vauvavuoden jutut vinkeäksi lukupaketiksi uusille vauvaperheille. Mante-vauvamme (1v 4kk) on tätä nykyä jo touhukas, sanoja tapaileva ja uhmaa aloitteleva taapero – mutta mitä kaikkea vauvavuotemme pitikään sisällään…

Otsikkoa klikkaamalla pääset lukemaan jutun!

Mante-vauvamme on tätä nykyä jo touhukas, sanoja tapaileva ja uhmaa aloitteleva taapero – mutta mitä kaikkea vauvavuotemme pitikään sisällään…

ÄITI KODIN VANKINA – MIKÄ NEUVOKSI, KUN TUTTIPULLO EI KELPAA?

Kun Mante-vauvamme osoittautui tuttipullokieltäytyjäksi, oli ryhdyttävä selvittämään, millaisia vinkkejä ongelmaan löytyi. Juttuun on koottu kokeiltavaksi kaikki löytyneet niksit, kun tuttipullo ei kelpaa.

Koliikista, valvomisesta ja vyöhyketerapiasta

Mante syntyi vauhdilla, kärsi pahasta koliikista ja rangankiertymistä. Lopulta nielin omat ennakkoluuloni ja kokeilin vyöhyketerapiaa. Kiitos osaavan ammattilaisen, se myös auttoi.

Murphyn lakeja lapsiperheille – vauvamaailman lainalaisuuksia

Tämä on yksi blogini luetuimmista jutuista ja silkkaa hassuttelua. Juttu puraisee parhaitensopivan väsyneenä, vauva-arkea elellessä.

Affektikohtaus, unikauhukohtaus ja unissakävely – kolme kummallista ilmiötä, joita ei kannata pelästyä

Lapsemme ovat erikoistuneet kummallisiin mutta vaarattomiin ilmiöihin. Esikoisella oli kolmekuisesta lähtien kyky itkeä itseltään taju kankaalle, ja molemmat veljekset ovat läpikäyneet sekä unissakävelyvaiheen että unikauhukohtaukset. Affektikohtaus, unikauhukohtaus ja unissakävely saattavat pelästyttää, jos niistä ei ole kuullut koskaan ennen – mutta ei hätää, minäpä kerron!

SAIRAALASULKU JA MUITA SYNNYTYSJÄRKYTYKSIÄ – OVATKO SYNNYTYSTARINAT TOTTA?

Synnyttäneet naiset kertovat synnytystarinoitaan siinä missä armeijan käyneeyt miehet inttikokemuksiaan. Mutta ovatko ne totta ja kannataako niistä yrittää ottaa oppia? Kahden lapsen kokemuksella sanoisin, ettei välttämättä, sillä kahta samanlaista synnytystä ei ole ja synnyttäessä hommat harvoin menevät suunnitelmien mukaan. HUOM. Jutussa kerron myös omista melko vauhdikkaista synnytyksistäni (jotka kyllä päättyivät onnellisesti), joten juttu kannattaa jättää lukematta, mikäli kovasti jännittää synnyttämään menoa.

Paljonko tavaraa lapsiperhe tarvitsee? Kannattaako vauvauinnista maksaa? Mikä neuvoksi, kun tuttipullo ei kelpaa tai jännetuppitulehdus iskee?

PALJONKO TAVARAA LAPSIPERHE TARVITSEE?

Asumme kodissa, jossa säilytystilaa on keskimääräistä vähemmän. Siksi olemmekin joutuneet monesti tavaravalikoiman äärellä pohtimaan mitä ja kuinka paljon todella tarvitsemme. Jutussa on myös vinkkejä meillä toimineista välineratkaisuista, joiden kanssa olemme matkanneet kahden pienen lapsen kera muun muassa mökillemme kauas ulkosaaristoon.

KELLARIMÖKÖTTÄJÄ JA KOIRANKARVAN KISKOJA – KOIRA VAUVAPERHEESSÄ

Koiramme oli jo kahdeksanvuotias, kun esikoisemme syntyi. Nyt se on joutunut totuttelemaan vauvalla kasvavaan laumaan jo kahdesti. Miten muutoksista on selvitty ja mitä lieveilmiöitä koiran ja vauvojen yhteentörmäyksistä on meillä seurannut. Kurkkaa juttuun, niin tiedät!

KANNATTAAKO VAUVAUINNISTA MAKSAA?

Vauvauinti on melko kallis harrastus ja sen hinta-hyötysuhde jakaa mielipiteitä. Molemmat lapsemme ovat saaneet vauvauinnin lahjaksi. Toinen oli vesipeto jo syntyessään, toinen oli veden suhteen arempi eikä vieläkään erityisemmin nauti sukeltamisesta. Molempien kohdalla olemme ehdottomasti sitä mieltä, että harrastus kannatti.

Äitivaiva nimeltä jännetuppitulehdus

Mantea imettäessäni ja kanniskellessani sain pahan jännetuppitulehduksen, joka hankaloitti arkea, eikä meinannut parantua millään… kunnes sain loistavan venytysvinkin, jolla pääsin vaivasta lopulta kokonaan eroon. Vinkki löytyy jutusta!

INTERNAL SERVER ERROR eli äitiaivot

Äitiaivoista riittäisi vitsailtavaa varmasti loputtomiin. Tässä parhaita paloja meidän vauva-arjestamme. Ja varoituksen sana ISILLE: Äitiaivot voivat iskeä myös teihin!

Lukijoiden toiveesta koostin luetuimmat vauvavuoden jutut lukupaketiksi uusille vauvaperheille.

Psssst. Äijä-äidin löydät myös Instagramista ja Facebookista!

Miksi lapsille kannattaa laulaa?

Meillä musiikki on ollut työni puolesta aina luonnollinen osa arkea. Esikoinen osallistui musiikintunneilleni jo raskausaikana ja pääsi heti vauvana mukaan studioon äänittämään. Koronakevään Keikoilla parvekkeiden alla minun ja kitaristini esikoiset olivat usein mukana kuuntelemassa. Myös Mante-vauva ehti mukaan keikkailemaan, mahassa mukana kulkien. Nykyään esikoinen tykkää tehdä omia lauluja ja on sitä mieltä, että muiden ei kotona tarvitsisi laulaa, paitsi iltaisin nukkumaanmenon hetkellä. Mantea puolestaan kiinnostavat soittimet. Kädessä kulkee mukana yleensä joko rumpukapula tai lätkämaila.

Tässä viisi hyvää syytä laulaa lapsille.

P.s. Hyvää Aleksis Kiven päivää! Jutun lopusta löytyy soiva tervehdys Laulu oravasta. Runo on alun perin Kiven teoksesta Seitsemän veljestä. Lauluksi sen ovat säveltäneet muun muassa Kaj Chydenius ja Aapo Similä. Tähän sovitukseen olen kätkenyt molemmat versiot.

Esikoisemme olivat usein mukana koronakevään keikoilla. Kitarassa Jack Barnard.

Laulaminen rauhoittaa

Jo raskausaikana kannattaa laulaa – laulutaidon tasosta riippumatta. Tutkimuksissa on todettu, että 24-viikkoisena sikiö alkaa reagoida ääniin ja että vastasyntynyt usein rauhoittuu raskausajalta tutun laulun kuullessaan. Vauvat siis kuulevat musiikkia jo mahassa, sillä ne jakavat äitinsä kanssa saman ääniympäristön. Tuttujen laulujen avulla lapsen voi saada rauhoittumaan isompanakin, esimerkiksi nukkumaanmenoaikaan, sillä tuttu äänimaailma luo turvallisuutta. Laulaminen ja yhdessä soittaminen vahvistavat myös lapsen luottamuksen tunnetta ja rentouttavat kehoa.

Laulu vahvistaa vuorovaikutusta lapsen ja aikuisen välillä

Musisoiminen ja laulaminen ovat useimmista lapsista mukavaa yhdessäoloa. Niiden onkin todettu vahvistavan vuorovaikutusta ihmisten välillä. Tutkimusten mukaan yhdessä musisoiminen, esimerkiksi vain pomppiminen samassa rytmissä, aikaansaa ihmisissä positiivista suhtautumista toiseen sekä halua auttaa ja tehdä yhteistyötä.

Musiikki parantaa mielialaa

Tunne siitä, että jokin laulu saa hyvälle mielelle tai herkistymään, on varmasti monelle tuttu. Musiikki mielialaa parantava voima perustuu siihen, että se vaikuttaa suoraan hormonitoimintaa säätelevään osaan aivoha ja vapauttaa hyvää oloa tuottavia endorfiineja.

RYTMITAJUSTA ON HYÖTYÄ ELÄMÄSSÄ

Rytmitaju ei ole tarpeen vain musiikissa. Siitä on hyötyä myös esimerkiksi liikkuessa, puhuessa ja kirjoittaessa. Liikesarjojen oppiminen ja toimivan ilmaisuvoiman löytäminen ovat toki monien asioiden summa, mutta rytmittäminen on molemmissa keskeisessä osassa. Soitinten soittaminen puolestaan kehittää hienomotoriikkaa, jota tarvitaan esimerkiksi piirtämisessä, käsialan kehittymisessä, rakentelussa, askartelussa ja käsitöissä.

Musiikki tukee kielenkehitystä

Lukuisat tutkimukset viittaavat siihen, että kaikenlainen aktiivinen ja usein toistuva musisointi vahvistaa kielellisiä taitoja, esimerkiksi puheen erottelukykyä, kielellistä muistia ja lukutaitoa. Laulut myös kerryttävät sanavarastoa kuin huomaamatta ja opettavat lyhyiden ja pitkien vokaalien erottamista ja vieraiden kielten äänteiden havaitsemista.

*********

Juttu perustuu muun muassa aivotutkija Minna Huotilaisen, musiikkipedagogi Satu Sopasen, tutkija Tanja Linnavallin sekä vauva-vuorovaikutuksen yhteyksistä väitelleen tohtori Kaarina Marjasen lausuntoihin.

LUE MYÖS:

Äiti tekee musaa – lauluja lapsiarjen keskellä