Hae
Äijä-äiti

”Ykskymmentä ja kymmenentoista” – miten opetella numeroita ja kirjaimia lasten kanssa?

”Mikä? Mikä? Mikä?” Mantella on tapana hokea ja osoitella kaikkea mahdollista. Hän haluaisi oppia värit, muodot, eläimet, numerot sekä kaikki maailman sanat – ja yleensä jo heti seuraavana päivänä osaakin toistaa ison osan siitä, mitä on edellispäivänä oppinut. Esikoinen puolestaan tykkää makustella kirjaimia ja tunnistaakin jo valtaosan perheenjäsenten nimiin kätkeytyvistä aakkosista. Niitä myös yritetään piirtää ahkerasti. Mutta miten opetella numeroita ja kirjaimia lasten kanssa?

Kun lapset kiinnostuivat numeroista

Molemmilla lapsilla tuntuu olevan menossa jonkinlainen numerovimma. Ensin Mante oppi luvut ykkösestä kuutoseen, joskin järjesteli niitä täysin mielivaltaisesti. Lempipuuhaa oli tulla auttamaan kahvinkeitossa – ja sekoittaa siinä sivussa kahvinkeittäjä laskuissaan: ”Yksi, viisi, kaksi, viisi, kolme.” Eräänä päivänä Mante sitten luetteli aamupalapöydässä numerot ykkösestä kymmeneen. Ja seuraavana aamuna kahteentoista.

Esikoinen puolestaan osaa numerot merkityksineen yhdestä kahteenkymmeneen ja tykkää laskea asioita: kadulle parkkeerattuja autoja, kaupunkipyöriä, vastaantulevia ihmisiä… Joidenkin lukujen nimet kuitenkin herättävät hämmennystä. Ne kun voisi vaihtaa paljon loogisempiin vastaaviin: Yhdeksän jälkeen voisi tulla ”ykskymmentä” ja kahdenkymmenen paikalle voitaisiin vaihtaa ”kymmenentoista”.

Esikoisella taitaa olla myös luontaista numeropäätä. Siihen malliin hänellä on ainakin tapana huokailla vanhempien itsestään selville kysymyksille:
[ISÄ: Jos yksi omena maksaa euron, paljonko kaksi omenaa maksaa?”]
ESIKOINEN: (* h u o k a u s *)”Kyllä sinun isu pitäisi se jo tietää. Tietenkin kaksi euroa!”

Maisa on tällä hetkellä Manten lemppari. Tässäkin harjoitellaan Maisan johdolla värejä ja numeroita.

Kaikki alkoi Leikistä

Siinä missä Mante on innostunut numeroista isoveljen innoittamana, esikoinen kiinnostui niistä aikanaan autojen rekisterikilpiä ihmeteltyään. Numeroiden tunnistamisesta tuli lopulta puolivahingossa hauska yhteinen leikkimme, jossa bongailimme niitä järjestyksessä kadunvarteen parkkeerattujen autojen kilvistä ykkösestä yhdeksään.

Lasten oppimisessa keskeistä ovatkin nimenomaan herkkyyskaudet ja se, että antaa heidän tempautua kiinnostuksenkohteidensa vietäväksi. Vanhempana ei tarvitse kuin vähän ruokkia luontaista uteliaisuutta ja kannustaa tilaisuuden tullen oppimista tukeviin peleihin tai leikkeihin, niin lapsi oppii kuin itsestään. Myös tyhmäksi tekeytyminen toimii välillä. Lapsillamme esimerkiksi on kaksi koheltavaa käsinukkehahmoa, joille he opettavat mielellään oppimiaan taitoja ja asioita. Ja jollei leikkien keksiminen tunnu omalta jutulta, voi avuksi ottaa vaikkapa kirjat. Maisa-sarjasta löysin muun muassa juuri ihastuttavan luukkukirjan ”Tiedätkö mitä, Maisa” (WSOY), jossa treenataan  numeroita, kirjaimia, värejä ja muotoja.

Jääkaapin oveen hankitut magneettikirjaimet aikaansaavat välillä sellaista riemua, että ilmassa viuhuvia vokaaleja saa tosissaan väistellä!

riemua kirjaimista

Vähitellen esikoinen on alkanut kiinnittää huomiota myös kirjaimiin. Erityisesti niihin, jotka näyttävät numeroilta: ”I on ykkönen, o on nolla ja s vähän niin kuin 2 ja 5”, esikoinen selittää. Hän tykkää piirtää paperin täyteen ja kysyy sitten, sattuisiko seasta löytymään joitakin kirjaimia tai numeroita. Oppi & ilo -sarjasta olen hankkinut hänelle pari kirjainten piirtelyyn kannustavaa tehtäväkirjaa. Pidän niissä erityisesti siitä, että kirjaimia lähestytään leikin kautta ja niiden muotoja harjoitellaan myös kaikkea muuta piirtämällä.

Mante puolestaan on intoutunut opettelemaan värejä. Lempivärikin on jo selvillä: ”Vihree!” Vihree!”  Molempien riemuksi löysin jääkaappimme oveen iloisenkirjavia magneettikirjaimia, joita veljekset tutkivat ja järjestelevät – välillä sellaisella tohinalla, että ilmassa viuhuvia vokaaleja saa tosissaan väistellä.

Oppi ja ilo -kirjasarjan tehtävissä numeroita ja kirjaimia tulee harjoiteltua huomaamatta. Niin taitavasti niiden piirustelu on naamioitu leikiksi.

Lue myös:

Psssst. Äijä-äidin löydät Instagramista , Facebookista – ja nyt myös TikTokista!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.