Terveisiä Kirjamessuilta!
0Kaupallinen yhteistyö: Helsingin kirjamessut
Terveisiä Kirjamessuilta!
Rakastuin lukemiseen nelivuotiaana ja kirjoittamiseen vuotta myöhemmin. Intohimo kirjoihin on siis syntynyt jo kauan sitten. Ensimmäiset työvuotenikin työskentelin kirjallisuuden äärellä, lukion äidinkielen ja teatterin opettajana, kunnes teatteri vei mukanaan uusiin seikkailuihin.
Helsingin kirjamessut ovat olleet jokavuotinen perinteeni jo 15 vuotta. Ne antavat luvan pyhittää kirjoille kokonainen päivä ja ovat oiva tilaisuus tutkia, mihin suuntaan kirjallisuuden kentällä ollaan liikkumassa. Tällä hetkellä tutkassani ovat erityisesti lastenkirjallisuuden ilmiöit ja tuulahdukset – ne kun ovat iso osa jokapäiväistä arkeamme.
Mante (1v) oli tänä vuonna messuilla ensimmäistä kertaa mukana, touhukkaana ja jäätä rikkovana assistenttinani. Esikoisen kanssa syntyneen tavan mukaan hän sai itse valita messuilta kirjan itselleen muistoksi. Vaan minkä kirjan Mante valitsi – siihen palaan myöhemmin.
Nämä olivat Manten ensimmäiset Kirjamessut.
runsaasti Uutta lasten- ja nuortenfantasiaa
Kun kiertelin messuilla kustantamoiden pisteillä kyselemässä heidän kiinnostavimmista lastenkirjauutuuksistaan, monessa nostettiin esiin uusi fantasiakirjasarja. Ja mikä ilahduttavinta, jokainen esitellyistä sarjoista vaikutti aidosti kiinnostavalta! Himolukijoille on siis tiedossa mukavat ajat.
Perinteisen fantasian lisäksi uutuuksien joukossa oli myös raikkaita ja uusia aiheita: esimerkiksi joulukuussa ilmestyvä Pete Leppäsen kirjoittama ”Rokki-pupu & Rolli-pöllö: Keikkakuumetta” (Lasten keskus), joka kertoo bändin perustamisesta ja sen matkasta keikkalavoille. Näitä ja muita kiinnostavia kirjauutuuksia esittelen marraskuun puolella erillisessä blogijutussa tarkemmin.
Kustantamot nostivat esiin uusia fantasiakirjoja sekä tuoreita aiheita käsittelevää lastenkirjallisuutta. HUOM. Kuvan tuote saatu arvostelukappaleena (Lasten keskus).
Kirja ei kuole
Kirjahyllyjen ehdittiin jo povata jäävän muinaishistoriaan, mutta messukansan ostoskasseja katsellessa väitettä oli vaikea uskoa. Kirja saattaa saada uusia muotoja, mutta se ei ole kuolemassa. Uusia lukijasukupolvia syntyy edelleen, toteaa Tuomas Kasevakin Helsingin Sanomien kirjamessuja sivuavassa kolumnissa Pitääkö yhä pystyä lukemaan kirja? Koululaiset kun laitetaan koulussa yhä lukemaan ja osa heistä jopa innostuu kirjoista pakkolukemisen seurauksena.
Kustannustoimittajien messuhaastattelua kuunnellessa kävi ilmi, että myöskään kirjoittajista ei ole maassamme pulaa: Ennen kustantamoihin lähetettiin keskimäärin 2-3 romaanikäsikirjoitusta päivässä, mutta koronan myötä määrä on kasvanut 4-5 käsikirjoituksen päivätahtiin. Korona-aika on siis auttanut monia löytämään sisäisen pöytälaatikkokirjailijansa.
Uusia lukijasukupolvia syntyy edelleen. Molemmat lapsemme rakastavat satuja.
Kuvittajat kunniaan
Helsingin kirjamessut oli rakennettu aiempaa avarammaksi ja väljemmäksi kokonaisuudksi. Ehkä tästä johtuen kirjojen esillepanoon oli pystytty panostamaan aiempaa enemmän. Esimerkiksi Aurinko Kustannus oli rakentanut koko messupisteensä esteettisesti hyvin kauniiksi hyödyntäen lastenkirjakuvittajien huikeita taidonnäytteitä.
Muutenkin tuntui, että monissa lasten- ja nuortenkirjauutuuksissa oli panostettu herkulliseen ja houkuttelevaan ulkonäköön, ja annettu kuvittajien työlle tilaa ja näkyvyyttä. Kuvituksia hyödynnettiin paljon myös messuilmeessä. Muun muassa Otavan lastenkirjahahmojen täplittämä seinämä oli yksi messujen katseenvangitsijoista.
Upeasti kuvitettuja teoksia näki messuilla runsaasti.
Kirja lukee itsensä
Lastenkirjojen joukossa selkeässä nosteessa vaikuttavat olevan kirjat, joita lapsi pystyy lukemaan itsekseen kuunnellen. Mante sai 1-vuotislahjaksi Oppi&ilo -sarjan kirjan Minun loruni, jossa osan teoksen loruista pystyy kuuntelemaan nappia painamalla.
Myös Manten kirjamessumuistoksi valitsema Ryhmä Hau – Unten maille (Otava) osoittautui itsensä lukevaksi satukirjaksi. Teoksessa on kuusi nappia, joista neljä soittaa musiikkia, yksi rauhoittavaa meren kohinaa ja viimeisestä satu lukee itsensä Rikun äänellä. Kirja myös heijastaa huoneen seinille ja kattoon väriä vaihtavia tähtiä. Nukutuksessa ja iltarauhoittumisessa teos onkin mitä mainioin apuväline – minut ja mieheni se ainakin tainnuttaa!
Pisimmälle kuunneltavan kirjan konseptia oli kuitenkin kehitellyt Huhu Books: Heidän satukirjoissaan kirjan antaja lukee tarinan ensin itse ääneen ja nauhoittaa äänityksen mukana tulevan qr-koodin avulla. Näin kirjan saaja voi kuunnella sadun tutun äänen lukemana. Huhu Booksin kirjat voisivatkin olla kiva lahjaidea vaikkapa kummilapselle tai lapsenlapselle.
Huhu Booksin kirja luetaan itse ääneen. Näin lahjan saaja voi kuunnella sadun tutulla äänellä luettuna. HUOM. Kuvan tuote saatu arvostelukappaleena (Huhu Books).
Helsingin Kirjamessut Messukeskuksessa sunnuntaihin 31.10.2021 asti.
Lue myös:
Psssst. Äijä-äidin löydät myös Instagramista.
Onnelliset aakkoset: lukemisen leikkejä
Kaupallinen yhteistyö: Otava
Mikä yhdistää minua, kolmevuotiasta esikoistani, muumeja ja Tove Janssonia? Ainakin rakkaus sanoilla leikkimiseen, tarinoihin ja lukemiseen. Tästä jutusta löydät lukemisen leikkejä, jotka olemme esikoisen kanssa yhdessä kehitelleet Otavan julkaisemaa Onnelliset aakkoset -kirjasarjaa lukiessamme.
Tästä jutusta löydät lukemisen leikkejä, jotka olemme kehitelleet yhdessä esikoiseni kanssa.
Tarvitaan vain sana, ja saat astua satuun
”Me istumme valkean edessä ja äiti sanoo: olipa kerran. – – Lempeä verkkainen ääni pimeydessä ja minä tuijotan tuleen eikä mikään ole enää vaarallista. Kaikki muu on ulkona eikä pääse sisään. Ei nyt eikä milloinkaan.” (Tove Jansson: Kuvanveistäjän tytär)
Onnelliset aakkoset on osa Moomin Charactersin hanketta, jossa Otavan ja muiden kumppaneiden kanssa innostetaan lapsia ja aikuisia ympäri maailmaa lukemaan, kirjoittamaan ja löytämään sanojen riemu. Tuotesarjan teoksissa Paula Nivukosken sanailemat tekstit yhdistyvät Tove Janssonin alkuperäiskuvituksiin ja muumihahmoihin. Kirjasarjan tavoitteena on auttaa ihmisiä kehittämään ilmaisukykyään. Onhan se yksi tärkeimmistä asioista maailmassa! Sen avulla rakennetaan ajatuksia, ihmissuhteita, unelmia, ymmärrystä ja muutosta – siis kokonaisia elämiä!
Jo varhaisessa iässä syttynyt rakkaus sanoihin tukee osoitetusti muun muassa empatian kehittymistä sekä ymmärrystä maailmasta ja erilaisuudesta. Aikuisen ja lapsen yhteiset lukuhetket ovat myös luottamusta ja turvallisuutta vahvistavia rauhoittumisen hetkiä. Parhaimmillaan kirjojen lukeminen yhdessä avaa mahdollisuuksia keskustelulle ja uuden oivaltamiselle. Ja lukemisen ohessa voi myös leikkiä!
Leikki 1:
yritä lukea oheiset sanarimpsut mahdollisimman nopeasti. Montako kertaa pääset alusta loppuun ennen kuin kielesi menee solmuun?
- ”Muumimamma jemmasi kummallista kamaa komeroihinsa.”
- ”Kumihemuli jumittui uimahuoneeseen.”
- ”Myy äksyili yksin syksyisin.”
- ”Näkisinpä näkinkengän!”
- ”Ötökkätypykkä mökötti yöllä.”
(lainaukset ovat teoksesta: Paula Nivukoski & Tove Jansson – Onnelliset aakkoset)
Leikki 2:
tutustu itseesi uudesta näkökulmasta. täydennä allaolevat kohdat – vastata saat vain adjektiiveilla!
(tehtävä löytyy teoksesta: Paula Nivukoski & Tove Jansson – Hupsujen hetkien kirja)
Pikkuinen hupsuus pitää pahan mielen poissa
””Sotatalvena 1939 työni oli seisahtunut; tuntui aivan hyödyttömältä koettaa piirtää kuvia. Kai voitte ymmärtää, että yhtäkkiä innostuin kirjoittamaan jotakin mikä alkoi sanoilla ’olipa kerran’.” (Tove Jansson: Muumit ja suuri tuhotulva, esipuhe)
Voiko aakkosista tulla onnelliseksi? Lukuisat historian esimerkit ovat ainakin osoittaneet sanojen voiman silloin, kun ympäröivä maailma alkaa saada liikaa harmaan sävyjä. Satuihin, tarinoihin ja fantasiaan on paettu niin sotia kuin yksinäisyyttä. Luku- ja kirjoitustaito puolestaan tarjoavat väylän uuden oppimiseen, unelmien tavoitteluun, vaikuttamiseen ja mahdollisuuksiin – eli usein myös parempaan elämään.
Leikki 3:
kokeile järjestää nimesi kirjaimet uuteen järjestykseen. mitä kaikkea uutta niistä syntyy?
- ”Tykkään susta” -> ”Sutta synkkää” -> ”Tasku kynästä”
(esimerkki on teoksesta: Paula Nivukoski & Tove Jansson – Lysti ystävä. Onnellisia sanamatkoja)
Leikki 4:
KOKEILE, miten ympäristön ääniä voisi matkia paperille kirjoitettuna. miltä kuulostaa meri? entä syksy? tai kaukana humiseva moottoritie?
- ”Ggrrrttthhh, grrrtth” (pergamenttia mussuttava Tahmatassu)
- ”Snarff, dy tyff. – – Barfft, baf, tuff.” (esi-isän muminaa)
- ”Aousshh shhooouu tsuuuh.” (tuulen huminaa)
(esimerkit ovat teoksesta: Paula Nivukoski & Tove Jansson – Lysti ystävä. Onnellisia sanamatkoja)
Kun kirjoituskone ei toimi, Muumipapan tarinat kiertyvät vinksahtaneiksi teoksessa Lysti ystävä (Otava).
Ö nököttää kirjan äärissä kuin Mörkö yössä
“Toivon lukijoiden löytävän sanojen riemun, ja sen, että aakkosista voi rakentaa ihan mitä tahansa ja sanojen avulla voi matkustaa minne vaan.” (Paula Nivukoski)
Meiltä Onnelliset aakkoset -sarjan teoksia löytyy neljä. Onnelliset aakkoset on jo nimensä puolesta sarjan pääteos: uuden ajan aakkoskirja, joka houkuttelee lukijaa kääntelemään äänteitä ja kikkailemaan kirjaimilla. Joulupaketissa esikoista odottaa myös kirjaan nivoutuva Värityskirja, joka tutustuttaa kirjaimiin väritys- ja jäljennystehtävien avulla, Muumeja unohtamatta.
Lysti ystävä on puolestaan perinteisempi satukirja, vaikkakin jatkaa Onnellisten aakkosten aloittamaa kielen leikkiä. Lyhyitä tarinoita voi lukea kerrallaan yhden tai useampia: keppostella Haisulin kanssa, kurkistella Tuitun kirjeisiin, vakoilla Mörön menoa tai pulahtaa uimaan Muumimamman vanavedessä.
Hupsujen hetkien kirjan olen ominut itselleni. Sen aion kaivaa esiin aina, kun kaipaan päivääni piirun verran pöhköyttä tai luikauksen leikkimieltä. Toki kirjan tehtäviä voi tehdä myös yhdessä lasten kanssa, saksia sivun kirjeen kyytipojaksi tai syntymäpäiväkortin kylkiäiseksi. Pari maistiaista kirjasta tarjoilinkin jo instagram-tililläni salatehtävien muodossa.
Kieli on sarjan kaikissa kirjoissa rikasta, ja tekstit ovat ääneenluettuina kuin suuhun sulavia makupaloja tai lankakeriä kissan ketterässä käsittelyssä. Myös Muumien filosofian Nivukoski on herättänyt teksteissä onnistuneesti henkiin: Kalenteriin merkitty raksi merkitsee seikkailua, lumisodassa ja mäenlaskussa kaikki keinot ovat sallittuja, ja puhdasta lasta on turha kuurata.
Leikki 5:
KEKSI TAPOJA KUVAILLA, MILTÄ KIRJAIMET NÄYTTÄVÄT. TÄSSÄ PARI ESIMERKKIÄ.
- ”Ruotsalainen å, isoäiti oli kertonut siitä joskus. Siinä oli kaunis pieni rengas A:n yläpuolella. (Samanlainen kuin Hemulin matkalipussa omenamaahan.)”
- ”Ö kömpi ylös lätäköstä, / hölkkäsi ympäri pyöreyttään.”
(lainaukset ovat teoksesta: Paula Nivukoski & Tove Jansson – Onnelliset aakkoset)
Leikki 6:
KEksi yksin tai yhdessä jonkun kanssa tarina, joka alkaa seuraavasti:
- ”Karttaan ruksittu raksi merkitsi seikkailua jo täksi illaksi…”
- ”Tavallista iltaa ei tullutkaan…”
- ”Kului monta minuuttia / tai ainakin kuusi sekuntia…”
(lainaukset ovat teoksesta: Paula Nivukoski & Tove Jansson – Onnelliset aakkoset)
**Jutun väliotsikot ovat lainauksia teoksesta Onnelliset aakkoset. Lystin ystävän ja Hupsujen hetkien kirjan olen saanut osana yhteistyötä, loput tuotteista olen ostanut itse.**
PSSSST. Äijä-äidin Instagram-tilillä on käynnissä arvonta, josta voi voittaa Lysti ystävä -teoksen itselleen. Arvonta päättyy perjantaina 22.10.2021 klo 21. Osallistu voit TÄÄLLÄ.
Lue myös:
Paula Nivukoski on tavoittanut teksteissään onnistuneesti Muumien filosofian ja tavan tarkastella maailmaa. Kuvitus on teoksesta Lysti ystävä (Otava).