Eilen koitti odotettu hetki: Koronavauvamme Mante pääsi ensimmäiselle kulttuuriretkelleen ilman isoveljeä. Kohteena oli Oopperatalolla järjestettävä Vauvojen taidetuokio, jonka aiheena oli Joutsenlampi-baletti.

Oopperan taidetuokiot olivat meille tuttuja jo esikoisen vauva-ajoilta. Kahdesti vuodessa järjestettävissä, laadukkaasti toteutetuissa ja ILMAISISSA kulttuuripuolituntisissa vauvat pääsevät ihmettelemään soittimia ja tanssin taikaa erikseen valitun baletin tarinaan kytkettynä. Tuokiot ovat niin suosittuja, että ilmoittautumispäivänä on syytä olla linjoilla heti niiden avautuessa, jotta varmistaa itselleen paikan.

Vauvojen taidetuokio Oopperatalolla oli Manten ensimmäinen kulttuuripläjäys

Koronan vuoksi tämä oli ensimmäinen kerta Manten syntymän jälkeen, kun taidetuokio pystyttiin järjestämään. Jo Oopperatalon aulassa Mante riemastui ikätovereiden lauman nähdessään ja kun salin ovet avattiin hän paineli sisään ihmisvirran mukana – ei siinä ehtinyt äitiä odotella.

Ensimmäisten minuuttien aikana Mante meinasi sitten jo hermostua: Istumaanko tänne vain tultiinkin?! Mutta sitten alkoi tapahtua. Huilun ääni lumosi pikkutaaperon niin tyystin, että joutsenprinsessaa esittävä balleriinakin jäi kakkoseksi. (Hänellä oli kyllä oma fanijoukkonsa.) Välillä tanssittiin, laulettiin, soitettiin, leikittiin huiveilla ja höyhenillä – ja aina huilunlurituksen alkaessa Mante lumoutui siitä uudelleen.

Paras tapa päättää taidetuokio on tietenkin kähveltää kaikki rytmimunat itselleen!

Puolituntinen meni nopeasti, mutta sen jälkeen sai vielä hetken omin päin leikkiä rekvisiitalla ja poseerata kännykkäkamerat kädessä suihkiville aikuisille. Mante ja seuraneidiksi lähtenyt kamuvauva tiesivät heti, miten vapaan hetkensä käyttäisivät. He viipottivat arkulle, jonne tuokion aikana käytetyt rytmimunat oli piilotettu ja omivat ne kaikki itselleen.

Mikä olisikaan hauskempi tapa päättää onnistunut taidetuokio kuin kymmenen rytmimunan soittaminen yhtä aikaa!

Lue myös:

• Kolme sadepäivien retkivinkkiä lapsiperheille Helsingissä
• Kannattaako vauvauinnista maksaa?

Miksi lapsille kannattaa laulaa?

Meillä musiikki on ollut työni puolesta aina luonnollinen osa arkea. Esikoinen osallistui musiikintunneilleni jo raskausaikana ja pääsi heti vauvana mukaan studioon äänittämään. Koronakevään Keikoilla parvekkeiden alla minun ja kitaristini esikoiset olivat usein mukana kuuntelemassa. Myös Mante-vauva ehti mukaan keikkailemaan, mahassa mukana kulkien. Nykyään esikoinen tykkää tehdä omia lauluja ja on sitä mieltä, että muiden ei kotona tarvitsisi laulaa, paitsi iltaisin nukkumaanmenon hetkellä. Mantea puolestaan kiinnostavat soittimet. Kädessä kulkee mukana yleensä joko rumpukapula tai lätkämaila.

Tässä viisi hyvää syytä laulaa lapsille.

P.s. Hyvää Aleksis Kiven päivää! Jutun lopusta löytyy soiva tervehdys Laulu oravasta. Runo on alun perin Kiven teoksesta Seitsemän veljestä. Lauluksi sen ovat säveltäneet muun muassa Kaj Chydenius ja Aapo Similä. Tähän sovitukseen olen kätkenyt molemmat versiot.

Esikoisemme olivat usein mukana koronakevään keikoilla. Kitarassa Jack Barnard.

Laulaminen rauhoittaa

Jo raskausaikana kannattaa laulaa – laulutaidon tasosta riippumatta. Tutkimuksissa on todettu, että 24-viikkoisena sikiö alkaa reagoida ääniin ja että vastasyntynyt usein rauhoittuu raskausajalta tutun laulun kuullessaan. Vauvat siis kuulevat musiikkia jo mahassa, sillä ne jakavat äitinsä kanssa saman ääniympäristön. Tuttujen laulujen avulla lapsen voi saada rauhoittumaan isompanakin, esimerkiksi nukkumaanmenoaikaan, sillä tuttu äänimaailma luo turvallisuutta. Laulaminen ja yhdessä soittaminen vahvistavat myös lapsen luottamuksen tunnetta ja rentouttavat kehoa.

Laulu vahvistaa vuorovaikutusta lapsen ja aikuisen välillä

Musisoiminen ja laulaminen ovat useimmista lapsista mukavaa yhdessäoloa. Niiden onkin todettu vahvistavan vuorovaikutusta ihmisten välillä. Tutkimusten mukaan yhdessä musisoiminen, esimerkiksi vain pomppiminen samassa rytmissä, aikaansaa ihmisissä positiivista suhtautumista toiseen sekä halua auttaa ja tehdä yhteistyötä.

Musiikki parantaa mielialaa

Tunne siitä, että jokin laulu saa hyvälle mielelle tai herkistymään, on varmasti monelle tuttu. Musiikki mielialaa parantava voima perustuu siihen, että se vaikuttaa suoraan hormonitoimintaa säätelevään osaan aivoha ja vapauttaa hyvää oloa tuottavia endorfiineja.

RYTMITAJUSTA ON HYÖTYÄ ELÄMÄSSÄ

Rytmitaju ei ole tarpeen vain musiikissa. Siitä on hyötyä myös esimerkiksi liikkuessa, puhuessa ja kirjoittaessa. Liikesarjojen oppiminen ja toimivan ilmaisuvoiman löytäminen ovat toki monien asioiden summa, mutta rytmittäminen on molemmissa keskeisessä osassa. Soitinten soittaminen puolestaan kehittää hienomotoriikkaa, jota tarvitaan esimerkiksi piirtämisessä, käsialan kehittymisessä, rakentelussa, askartelussa ja käsitöissä.

Musiikki tukee kielenkehitystä

Lukuisat tutkimukset viittaavat siihen, että kaikenlainen aktiivinen ja usein toistuva musisointi vahvistaa kielellisiä taitoja, esimerkiksi puheen erottelukykyä, kielellistä muistia ja lukutaitoa. Laulut myös kerryttävät sanavarastoa kuin huomaamatta ja opettavat lyhyiden ja pitkien vokaalien erottamista ja vieraiden kielten äänteiden havaitsemista.

*********

Juttu perustuu muun muassa aivotutkija Minna Huotilaisen, musiikkipedagogi Satu Sopasen, tutkija Tanja Linnavallin sekä vauva-vuorovaikutuksen yhteyksistä väitelleen tohtori Kaarina Marjasen lausuntoihin.

LUE MYÖS:

Äiti tekee musaa – lauluja lapsiarjen keskellä