1000 kirjaa vuodessa – miten lukuhaasteessa kävi?

Tammikuussa 2024 törmäsin lukuhaasteeseen, jossa kannustettiin perheitä lukemaan yhdessä, 200 kirjaa vuoden aikana. Ajatus innosti, joskin määrä tuntui pieneltä. Tiesin, että 500 kirjaakin tulisi täyteen liian helposti, joten päätin saman tien asettaa tavoitteeksi tuhat kirjaa vuodessa. Nyt tuosta kaikesta on aikaa vuosi. Miten lukuhaasteessa kävi?

Oplus_16908288

1000 kirjaa vuodessa?

Kuka hullu yrittää lukea tuhat kirjaa vuodessa? Kenties sellainen, jota kiinnostaa, paljonko vuoden aikana tulee luettua. Koska tein tätä lukuhaastetta lähinnä itselleni, päätin ettei se saisi muuttua pakkopullaksi tai vaikuttaa muuhun elämään. Lukisin silloin, kun hyvältä tuntuisi.

Päätin laskea lukemaan mukaan kaikki sellaiset kirjat ja äänikirjat, joissa oli oikeasti luettavaa ja jotka luin joko itsekseni tai lasten kanssa. Sarjakuvalehtiä, kuten Aku Ankkoja, en tällä kertaa laskenut mukaan.

Vuoden aikana huomasin lukevani valtavat määrät osittaisia kirjoja: Joko luimme lasten kanssa yksittäisiä satuja tarinakokoelmasta tai minä aloitin iltasatukirjan, mutta mieheni lukikin sen seuraavana iltana lasten kanssa loppuun. Tällaisia teoksia en lukemaanme laskenut.

Tiedostin myös taipumukseni jemmailla kirjoja vähän kaikkialle ja aloittaa useiden kirjojen lukeminen yhtäaikaa. Parhaimmillaan minulla saattoi olla kymmenenkin kirjaa menossa samanaikaisesti. Jonkun niistä ahmaisin, toista saatoin lukea lähemmäs vuodenkin kaiken muun ohella.

Vuoden aikana luin…

Vuoden aikana luin lopulta 636 kirjaa – ja toisen mokoman osittaisia kirjoja.

Lukema muodostui lapsille luetuista iltasaduista ja kirjastoretkien jälkeen pidetyistä lukumaratoneista. Työmatkoilla, juoksulenkeillä ja koiraa ulkoiluttaessa kuunnelluista äänikirjoista. Ammattikirjallisuudesta ja tietokirjoista. Ihan liian hyvistä romaaneista, joita luen, kun minun pitäisi olla jo nukkumassa, mutten malta lopettaa.

Mitä haasteesta jäi käteen?

Sen lisäksi, että olen kuluneen vuoden aikana lukenut ihania kirjoja, on haaste antanut muutakin. Yksi konkreettisin esimerkki ovat säännölliseksi tavaksi muodostuneet kirjastoretket lasten kanssa ja niiden jälkeinen lukumaraton olohuoneen sohvalla. Vilkkaanvauhdikkaat lapsemme saattavat rauhoittua pariksikin tunniksi kuuntelemaan valitsemiaan kirjoja.

Mikä olisikaan parempaa kuin saada omat lapset kainaloon, viettää aikaa yhdessä ja jakaa eteenpäin sitä, mistä on itse aina saanut niin paljon – tarinoita.

Lue myös:

• Mihin Suomen lapset katosivat? – Avoin kirje päättäjille
• Viisi asiaa, jotka ovat yllättäneet perhe-elämässä
• Kolmekymmentäviisi ja kiertotieni äidiksi
• Ei vuorotyö vaan elämäntapa – kurkistaa erilaiseen perhearkeen

Psssst. Äijä-äidin löydät myös Instagramista ja Facebookista – ja nyt myös TikTokista!