Tänäkin vuonna tein kummilapsilleni joululahjoiksi touhujoulukalenterit. Olen kirjoitellut niistä täällä ennenkin (lue kalenteriperinteen synnystä kertova juttu TÄÄLTÄ). Touhujoulukalentereiden idea syntyi, kun mietin, miten voisin olla yksittäisen lahjan antamisen sijaan vahvemmin läsnä kummilasten joulunodotuksessa ja välttää samalla turhan tavaran antamista. Pyrin miettimään ideoita lasten joulukalentereihin niin, että ne tarjoaisivat tekemistä ja ihmettelemistä tavarapaljouden sijaan. Niitä tehdessä saan myös hyvin päivitettyä kunkin kummilapsen innostuksen ja kiinnostuksen kohteet.

Omille lapsilleni en ole tehnyt touhujoulukalenteria, sillä meille on puolivahingossa syntynyt toisenlainen joulukalenteriperinne. Kotiimme nimittäin muuttaa aina joulunaikaan tonttu, jonka liikkeitä lapsista on hauska seurailla. Aina aamuisin he ryntäävät tonttuoven luo tarkistamaan, mitä pieni alivuokralaisemme on yön aikaan puuhannut. Usein tonttu jättää lapsille myös kirjeitä, joissa vinkkaa joulunajan puuhista (esim. piparien leipomisesta tai joulutapahtumasta), tai sitten se raahaa hyllystä esiin sinne hautautuneita joulukirjoja ja kehottaa lukemaan niitä yhdessä.

Tontustamme teen varmasti joulukuun mittaan vielä oman juttunsa, mutta alla vinkkejä siitä, mitä piilotin tänä vuonna kummilasteni kalentereihin.

ideoita joulukalenterin luukkuihin

Tänä vuonna päätin hieman oikoa touhujoulukalentereiden ulkoisessa toteutuksessa. Aiemmin olen räätälöinyt kullekin kummilapselle täysin omannäköisen kalenterin hänen toivomallaan idealla. Tällä kertaa tein kalenterit kahdella teemalla saajien mielenkiinnonkohteiden mukaan: osa sai kruunua muistuttavan kalenterin, osa taas linnan. Kalentereiden tekemisessä ja luukkujen pakkaamisessa pyrin aina käyttämään mahdollisimman paljon kierrätysmateriaaleja.

Kummilasteni ikähaitari on melko laaja. Nuorin on vielä puhumista opetteleva taapero, vanhin taas pian yläkouluun siirtyvä esiteini. Näin ollen luukkujen sisältöjä joutuu miettimään monenikäisten vinkkelistä. Pyrin kuitenkin hyödyntämään samoja toimivia ideoita useammassa kalenterissa ja miettimään joukkoon myös sellaisia luukkuja, joista kummilasteni sisaruksetkin – tai jopa koko perhe – pääsevät nauttimaan.

ideoita joulukalenterin luukkuihin

Millaisia asioita piilotin tänä vuonna joulukalenterin luukkuihin? Aaton luukkuun kätken aina jotain vähän isompaa sillä ajatuksella, että luukusta aamulla löytyvä lahja myös auttaisi aattoillan odotuksen tuskassa. Se voi olla esimerkiksi kirja. Niitä kalentereista löytyy joka vuosi. Ennen kirjalahjaa jonkun luukun sisältä löytyy luonnollisesti askarreltava kirjanmerkki.

Myös joulukuun erikoispäivät (esim. itsenäisyyspäivä ja Lucian päivä) pyrin huomioimaan luukuissa. Lucian päivän luukkuun piilotan usein jonkin valoon liittyvän leikin, kuten pimeässä hohtavia tähtiä tai käteen pujotettavan valotikun.

Osa luukkujen sisällöistä on suunniteltu joulunodotusta ja jouluvalmisteluja ajatellen. Joulukuun ensimmäisessä luukussa voi olla vaikkapa joulukalenterikynttilä koko perheen iloksi. Päivien vieriessä luukkujen sisältä löytyy askartelutarvikkeita ohjeiden kera erilaisten joulukoristeiden valmistamiseen, tarroja ja kiiltokuvia joulukorttien koristeluun, puolivalmis cookietaikina tai helppo herkkuresepti, jonka isommat lapset osaavat jo itsekseenkin toteuttaa. Ne kummilapset, jotka eivät vielä ole aiempina vuosina saaneet kalenterista tonttuovea, saattavat saada kotiinsa oman tontun – ja tonttulan kalustus saa täydennystä vähitellen vuosien myötä.

Lisäksi pyrin huomioimaan kalentereissa kunkin lapsen lempipuuhia ja mielenkiinnon kohteita. Niiden mukaisesti piilota luukkuihin pelejä tai palapelejä, leikkivinkkejä, väritys- ja puuhatehtäviä, kynsitarroja, tatuointeja, askarteltavia teatterinaamioita eri teemoilla, plusplus-palikoota ja legoja erilaisten rakennushaasteiden kera, kyniä, kumeja tai lempiherkkuja. Joku saattaa saada myös villasukat, lelun perheen koiralle tai vaikka hierontapallon.

Luukkuihin on hauska kätkeä myös haasteita ja arvoituksia värisudokuista ristikoihin tai aivopähkinöihin. Tänä vuonna varttuneempien kalenterinsaajien yhtenä haasteena on valmistaa Joulupukille ilmakuvakartta oman kodin lähikortteleista, jotta hänen on helpompi suunnistaa aattoiltana reellä perille.

Lue myös:

• Kolmas lapsi – nykypäivän tilastopoikkeama
• Touhua ja tekemistä joulunodotukseen – mit joulukalenteriin?
• Tonttuovesta se alkoi – meille muutti tonttu
• Lasten suusta – miksi joulua juhlitaan ja totuuksia muista juhlapyhistä

Psssst. Äijä-äidin löydät myös Instagramista ja Facebookista – ja nyt myös TikTokista!

Ensinnäkin, STOP kummilapset perheineen! Älkää lukeko eteenpäin, etteivät joulunodotuksen yllätykset paljastu. Tänäkin vuonna olen nimittäin tehnyt kullekin kummilapsistani oman touhujoulukalenterin heidän toiveidensa ja kiinnostuksenkohteidensa inspiroimina. Tässä tällä kertaa keksimiäni ideoita, mitä joulukalenteriin voi kätkeä!

Valmiit joulukalenterit odottelemassa toimitusta eteenpäin

Kuusi kalenteria

Tänä vuonna kalentereita valmistui jo kuusi, sillä nuorinkin kummilapsistani on kasvanut kalenteri-ikään. Nuorimmalle tein kierrätysaiheisen kalenterin: taikasäkin, josta saa nostaa aarteen joulunodotuksen joka päivänä. Suurin osa aarteista oli omille lapsilleni suurta iloa tuottaneita kirjoja tai tavaroita (esim. villasukat, kylpylelu), joista he ovat kuitenkin jo kasvaneet ohi.

Vanhin kummilapsistani, varsin tuore koiranpennun omistaja, sai luonnollisesti koira-aiheisen kalenterin. Prinsessakalentereita mahtui joukkoon parikin, sillä pikku-prinsessat sellaisia itse toivoivat. Lego-fanin kalenterista muotoilin legopalikan ja yhteen perheeseen lähti kalenteri, jonka kyljessä kulkee junarata, jota pieni veturi puksuttaa.

Kalentereiden punaisen langan muodosti tänä vuonna runomuotoon kirjoitettu joulusatu, johon myös osa luukkujen sisällöistä liittyi.

Karkkiprinsessan aarrearkku on enää timantteja vailla

Minne lie tämä juna puksuttaa?

Kuninkaallinen joulukalenteri vaatii tietysti yleviä kankaita ja sulkia!

Mitä luukuista löytyy?

Yritän aina koostaa kummilasten kalentereiden sisällöt niin, ettei kotiin kertyisi niiden myötä hirveästi uutta muovikrääsää, vaan että lapset saisivat touhua ja tekemistä joulunodotukseen. Toki yritän kullekin toteuttaa myös jokusen toiveen, mahdollisuuksien mukaan.

Koska kummilapset ovat saaneet kalenterit jo useampana vuonna, toiveetkin ovat usein hyvin maltillisia, esimerkiksi suosikkijuttuja edellisistä kalentereista. Tänä vuonna toivottiin muun muassa eskaritehtäviä, kimaltavia askartelutarvikkeita, askartelusettejä, palapelejä, kynsitarroja, suklaata ja legoja.

Tämän vuoden erityisjuttuna hommasin kalentereihin teatterinaamioita, joita lapset saavat itse värittää ja koristella. Kunkin kalenteriin sujahti myös crocseihin kiinnitettävä jibbitz-koriste, mausteiden tunnistustehtävä (tuoksun perusteella) sekä ohje neilikka-appelsiiniin tekoon. Isommille kummilapsille löysin myös näkymätöntä mustetta sisältävät salapoliisikynät, joissa on kynänjäjen näkyviin tuova valo.

Arvaatteko, mikä näissä kalentereissa on parasta? Paitsi että olen saanut päivittää kummilasten kuulumiset kalentereita tehdessä ja viedessä, yleensä kuulen kummilapsista useampaan otteeseen myös joulukuun aikana, kun he availevat kalentereitaan. Omien ruuhkavuosien aikana saan silti olla heille yhden kuukauden ajan intensiivisesti läsnä – ainakin kalenterin muodossa!

Lue myös:

• Tonttuovesta se alkoi – meille muutti tonttu!
• Touhujoulukalenteri – erilainen lahja lapselle
• Lettuja ja laturetkiä – millaista on viettää joulu Lapissa?

Psssst. Äijä-äidin löydät myös Instagramista ja Facebookista – ja nyt myös TikTokista!

Koiranpennun omistajan kalenteri vaatii vielä aimo satsia tassunjälkiä…

Ai mistä päättelit tämän kalenterin saajan pitävän legoista?

Työmaa – eväiden kera tietenkin!