Hae
Äijä-äiti

Jäätelöä, jäätelöä, jäätelöä – kun esikoinen suunnitteli itselleen synttärit

”Äiti, haluaisin sellaiset synttärit, että siellä olisi tosi paljon jäätelöä. Ja sitten haluaisin perustaa jätskikiskan metsään kaikille kamuille!”  Esikoisen ääneen lausumasta ajatuksesta se alkoi – nimittäin 4-vuotissynttäreiden suunnittelu. Hyvin nopeasti oli selvää, että tällä kertaa juhlien teemana olisi jäätelö. Vaan millaiset olivat lapsen suunnittelemat synttärit?

Esikoinen sai tällä kertaa suunnitella itse synttärinsä. Lopputuloksena syntyi metsään perustettu pop-up -jäätelökioski.

esikoisen suunnittelemat synttärit

Kaverisynttäreiden konsepti hahmottui nopeasti: Kyhäsimme metsään pop-up -jäätelökioskin, jonne kutsuimme kaikki esikoisen kamut perheineen piipahtamaan. Kioski syntyi viireistä, ilmapalloista, tarjoilupöydästä ja mainoskylteistä. Jäätelömakuja oli neljää sorttia ja aikuisille kahvitarjoilu. Kannoimme metsään myös palloja, pihapelejä ja saippuakuplia, mutta ison osan leikeistä lapset kehittelivät keskenään.

Esikoisen ideassa oli paljon hyvää! Vieraita mahtui joukkoon rajoittamattomasti, sillä metsässä ei tilanahtaudesta tarvinnut stressata. Myös järjestelyt olivat näppärät ja vaivattomat toteuttaa. Vieraiden kannalta aikataulut olivat joustavat, sillä jäätelökioskilla saattoi vain nopeasti piipahtaa tai jäädä leikkimään pidemmäksikin aikaa. Samalla oli hauska tutustua paremmin myös lapsen kavereiden perheisiin.

Juuri ennen juhlien alkua tuli kuitenkin yksi ongelma: Esikoinen ei halunnut olla myyntitiskillä kiinni kuin hetken, mutta äitikään ei kelvannut jäätelönmyyjäksi. ”Sen pitää olla joku muu. Vaikka Äiti-Äijä Jädeläinen.” Niinpä otimme pikaisen puhelun Jädeläisen suuntaan, piipahdin peruukkilaatikolla ja kuinka ollakaan, jäätelönmyyjä Jädeläinen saatiin kuin saatiinkin lyhyellä varoitusajalla paikalle.

Äiti ei kelvannut jäätelönmyyjäksi, mutta onneksi ratkaisu löytyi peruukkilaatikosta.

jäätelöä, jäätelöä, jäätelöä

Alun perin tarkoituksena oli toistaa sama konsepti myös sukulaissynttäreillä, mutta sattumoisin meille tarjoutuikin tilaisuus vuokrata juhliin pehmiskone. (Aiheesta voit lukea lisää TÄÄLTÄ.) Se oli menestys! Rakensimme jäätelöille tuunauspisteen, jossa oman annoksensa sai koristella marjoin, strösselein ja kastikkein, eikä juhliin olisi enää muuta tarjoilua tarvittukaan. Kakkukin jäi syömättä.

”Minulla on kyllä vieläkin nälkä. Jäätelönnälkä”, esikoinen huokaisi kahden annoksen jälkeen, kun lupaa ei herunut enää kolmanteen pehmikseen. ”Pidetäänkö huomenna taas uudet jäätelöjuhlat?”

Esikoisen jädekiskalla oli tarjolla neljää eri jäätelömakua ja kahvia aikuisille.

jäätelönhuurteinen 4-vuotishaastattelu

Kuten asiaan kuuluu, yritimme jäätelönsyönnin lomassa udella tuoreelta nelivuotiaaltamme uuden ikävuoden tuomia elämänviisauksia. Tässä siis jäätelönhuurteinen 4-vuotishaastattelu!

Mikä sinusta tulee isona?
”Tenniksenpelaaja sunnuntaina ja lauantaina, veturinkuljettaja… ja sitten minusta tulee tuommoinen äiti.”

Oi, miten ihanaa!
”Lapsia minulla on ööö… kuusi. Kuusi lasta. Ja mä haluan, että mulle tulee semmoisia lapsia kuin Mante. Ja haluan, että Mantellekin tulee lapsia.”

Mikä sinusta on kivointa maailmassa?
”Mante.”

Entä inhottavinta?
”Ei mikään.”

Onko kivaa olla lapsi?
”On. Ja jännittävää olla aikuinen.”

Mikäs aikuisuudessa on jännittävää?
”Kun mä oon jo aikuinen. Minusta tuli kolmevuotiaana aikuinen.”

 

Lue myös:

Psssst. Äijä-äidin löydät Instagramista , Facebookista – ja nyt myös TikTokista!

Lasten suusta: Millaista on olla neljävuotias?

Esikoisen syntymäpäivät lähestyvät. Sankari itse on odottanut niitä tammikuusta lähtien, heti ensimmäisen kaverin täytettyä neljä. Jo tuolloin tulevat juhlat jännittivät niin, ettei nukkumisestakaan ollut tulla mitään. Ilta toisensa jälkeen sängystä kuului: ”Äiti, en saa unta. Synttärit jännittää.”

Vaan millaista on olla neljävuotias? Kysytäänpä esikoiselta, olisiko hänellä jo jonkinlainen kutina tulevasta.

Esikoinen kertoo, millaista on olla neljävuotias.

Millaista on olla neljävuotias?

”Neljävuotias on taitavampi kuin kolmevuotias”, esikoinen aloittaa tietäväisenä. ”Silloin osaa itse pukea vaatteet ja käydä vessassa – ei potalla vaan pöntöllä! Nelivuotiaana saa syödä karkkia ja silittää lampaita…”

Hetkinen, eikö kolmevuotiaana saa silittää lampaita?

”Ehkä kolmevuotiaanakin saa… mutta kaksivuotiaana ei ainakaan.”

”Kun on neljä, kaikki muuttuu…”

”Kun on neljä, kaikki muuttuu, koska ei olekaan enää kolme, vaan hirmuiso ja -vanha.”

Ei kai ne kädet yhdessä yössä kasva ja taidot tyhjästä ilmesty?

”Kyllä ilmestyy. Minä tiedän, kun olen jo melkein neljä.”

Turha on väittää vastaan. Esikoinen vakuuttaa olevansa tämän alan asiantuntija. Mutta kun syntymäpäiviin on enää alle kuukausi, esikoinen yhtäkkiä vakavoituu.

”Äiti, onko kohta mun synttärit?”
[Ä: ”Joo. Ensin vietellään pääsiäinen, sitten vappu ja sen jälkeen on sun synttärit.”]
”Mutta en halua!”
[Ä: ”Mitä?”]
”Synttäreitä.”
[Ä: ”Mikset?”]
”Ne jännittää ihan liikaa!”

Lue myös:

Psssst. Äijä-äidin löydät Instagramista , Facebookista – ja nyt myös TikTokista!