Olen aiemminkin paljastanut, että olemme unissapuhujien perhe: Harrastamme sitä nimittäin kaikki. Mantella on jälleen menossa aivan erityinen unissapuhumisen vaihe: Kaksivuotiaamme juttelee öisin ummet ja lammet, ja usein vastailen hänen juttuihinsa, sillä siten saan hänet rauhoittumaan. Mutta mistä kuopuksemme puhuu unissaan?

Pidin viikon ajan kirjaa Manten yöllisistä jutusteluista ja ajattelin jakaa niistä parhaat palat nyt myös teille!

Mante on kova puhumaan unissaan

Mistä mante puhuu unissaan?

MAANANTAI:

Viikko starttaa Manten perinteisellä painajaisella. Siinä kaivuri on kaivanut kuopan, jonne pikkuisemme putoaa. Paikalle tarvitaan äiti nostamaan kuopasta ylös.

”Äiti, putosin kuoppaan! Tule nostamaan minut ylös.”

TIISTAI:

Kaksivuotiaamme rakastaa kaivureita ja työkoneita. Ei siis ole ihme, että niitä nähdään myös unissa. Jouluvalot sen sijaan ovat hieman yllättävämpi unenaihe tähän aikaan vuodesta!

”Missä minun kaivurini on? Onko se työmaalla?”

”Onpa ihania jouluvaloja!”

KESKIVIIKKO:

Vaikka pahin uhmaikä alkaa jo vähitellen irrottaa otettaan, kuullaan sen kaikuja yhä öisin. Jano puolestaan tarttuu tällä kertaa unimaidolla, mikä on pieni voitto, kun ei tarvitse herätä juomaan.

”Minulla on jano.”  [Ä: Tuosta saat juotavaa.] ”Onko tämä maitoa? Herkullista herkkumaitoa!”

”Minä haluan mennä yläkertaan nukkumaan.” [Ä: Sinä olet yläkerrassa nukkumassa.] ”Sitten minä haluan mennä alakertaan.”

TORSTAI:

Uhma vierailee unissa yhä ja komento on kova.

”Haluan. En halua. Haluan. En halua. Haluan…”

”Äiti, missä on minun punainen ämpärini? Tuo minun ämpärini!”

PERJANTAI:

Muumien mörkö on jäänyt alkuillan leikeistä uniin kummittelemaan. Onneksi yleensä riittää, kun Mantelle huikkaa kaikkien arveluttavien otusten nukkuvan yöaikaan. Eipä siis hätää!

”Haluan peiton. Ei peittoa. Peiton. Ei peittoa.”

”Missä mörkö on? Menikö se nukkumaan?”

Viikonloppu:

Viikonloppuna nukun niin sikeästi, etten aamulla muista heränneeni unissapuhujamme juttuihin. Tai sitten Mantella ei ole ollut pitkän viikon päätteeksi enää puhtia puhella öisin. Vaan eipäs hoppuilla – yhden jutun sentään muistan unihorteeseen kuulleeni!

”Äiti, älä laula!”

Lue myös:

• Valvomisen vuosi – mitä tapahtuu, kun ei nuku kunnolla yli vuoteen?
• Vähäunisista lapsista
• Mistä unissapuhujien perheessä puhutaan öisin?

Psssst. Äijä-äidin löydät myös Instagramista ja Facebookista – ja nyt myös TikTokista!

Se saapui jälleen kerran äkkiarvaamatta keskellä yötä: vatsatauti. Aamulla pahimmasta selvittyämme totesimme homman sujuneen jo yllättävän hyvällä rutiinilla. Kun mahatauti iskee, kaikki muu pysähtyy hetkeksi. Lapsiperhevuodet ja meitä kokeneemmat konkarivanhemmat ovat kuitenkin auttaneet kartuttamaan liudan vinkkejä vatsataudista selviämiseen lasten kanssa. Nyt jaan ne myös teille!

Suojaa sängyt helpolla kikalla

Yksi parhaista vinkeistä, joita saimme lasten synnyttyä, oli kehotus hankkia KAIKKIIN sänkyihin suojalakanat. Ne pysäyttävät  eriteyllätykset ja ovatkin pelastaneet patjamme lukemattomia kertoja. Vatsataudit kun tuntuvat alkavan aina öisin.

Toinen saamamme kullanarvoinen niksi on vuorata lasten sängyt vatsatautien ajaksi päällekkäin asetelluilla pyyhkeillä. Aina vahingon sattuessa päällimmäisen voi vain vetäistä pois ja heittää pyykkiin jatkuvan lakanarallin sijaan. Näin uniajan saa maksimoitua ja siivousajan minimoitua.

Minimoi tartuntariskit pikasiivouksella

Nukumme koko perhe samassa huoneessa, mutta lähes poikkeuksetta olemme silti onnistuneet estämään vatsataudin tarttumisen kaikille. Osittain kyse on varmasti tuurista, mutta on meillä apuna muutama kikkakin.

Käsiä pesemme vatsatautien aikaan usein ja saippuaa säästelemättä. Yllättävän moni ei tiedä, että nimenomaan saippua tappaa mahatautipöpöjä parhaiten.

Likaantuneet pinnat pyyhimme klooripitoisella puhdistusaineella, sillä se tuhoaa taudinaiheuttajia parhaiten. Samalla aineella pyyhimme aktiivisesti myös tiskialtaita, hanoja, ovien ja kaappien kahvoja, nuppeja, näppäimistöjä ja katkaisimia. Jos oksennus likaa kirjoja tai leluja, joiden puhdistaminen on vaikeaa, nostamme ne putsauksen jälkeen vielä pariksi viikoksi piiloon. Mahatautipöpöt voivat nimittäin elää pinnoilla kaksikin viikkoa.

Astiat pesemme mahdollisuuksien mukaan tiskikoneessa, petivaatteet ja pyyhkeet puolestaan vähintään 60 asteisessa vedessä. Sairastuneille varaamme omat käsipyyhkeet, joita myös vaihdamme usein.

Syö ja juo vatsaystävällisesti

Vatsataudissa nesteytyksestä ja suolojen saamisesti huolehtiminen on tärkeää. Omasta lapsuudesta tuttua Jaffa-kikkaa ei kuitenkaan kannata käyttää. Nykytutkimusten valossa nimittäin tiedetään, että hiilihapolliset ja runsassokeriset juomat jopa pahentavat mahatautipotilaan oloa lääkitsemisen sijaan.

Syöminen kannattaa aloittaa varovasti. Meillä ensimmäisinä aterioina ovat toimineet laimennetut mehukeitot, kasvis- tai lihaliemet, sokeroimattomat jugurtit, omena, tomaatti, kuorittu kurkku, raejuusto ja kasvissosekeitto. Joskus kun mikään ei ole tuntunut pysyvän sisällä, olemme tehneet vedestä tai laimennetusta mehu(keito)sta jääpaloja ja antaneet niitä pikkupotilaan imeskeltäviksi.

Älä huokaise liian aikaisin – muutama hyväksihavaittu varotoimi

Kun yhdellä perheessä alkaa vatsatauti, meillä on tapana tehdä pyyhevuoraus molempien lastemme sänkyihin. Niitä myös pidetään sängyissä vielä pari päivää sen jälkeen, kun homma vaikuttaa jo taputellulta. Valitettavan usein käy nimittäin niin, että yhden parannuttua seuraava aloittaa taudin – tai parin päivän tauon jälkeen tauti iskeekin vielä takavasemmalta takaisin. Ja jos käykin niin onnekkaasti, ettei tauti palaa, pyyhkeet saa napattua nopeasti sängyistä pois.

Olemme myös kantapään kautta oppineet, että tauti todella elää pinnoilla pari viikkoa, niin kuin varoitellaan. Kahdesti olemme kyläilleet tutuilla puolitoista viikkoa heidän paranemisensa jälkeen ja saaneet silti mahataudin kotiinviemisiksi. Kahden viikon varoaika ei siis ole tuulesta temmattu. Sen aikana kannattaa mieluummin tavata jossain muualla.

Lue myös:

• Leikkivinkkejä toipilaspäivälle – energianpurkua eristyksissä
• Miksi lapsille kannattaa laulaa?
• Lasten kanssa metsässä – miten retkeilijöitä kasvatetaan?
• ”Teen äidin kanssa töitä” – onko perhebloggaaminen eettistä?

Psssst. Äijä-äidin löydät Instagramista , Facebookista – ja nyt myös TikTokista!