Miten puhua lapsille sodasta?
0
Lapsemme (3v ja 1,5v) ovat vielä säästyneet Ukrainan sodan kuvilta ja maailmaa järkyttäneiltä uutisilta – ja hyvä niin. Kun tilanne viikko sitten kärjistyi, tutustuin kuitenkin kaiken varalta ammattilaisten ohjeisiin, miten tapahtumia kannattaisi pienten lasten kanssa käsitellä: Miten puhua lapsille sodasta?
Vahvista lapsen turvallisuudentunnetta
Ammattilaisten neuvoja selaillessa yksi ohje nousee esiin toistuvasti: Aikuisen tärkein tehtävä on vahvistaa lapsen turvallisuudentunnetta. Mutta miten?
- Kerro lapselle, että hän on turvassa (lapsi- ja kehityspsykologian professori Marja-Leena Laakso, Yle.fi)
- Auta lasta ymmärtämään, etteivät uutisissa kerrotut asiat uhkaa häntä (MLL)
- Torju turhat pelot (Suomen Punaisen Ristin psykologi Ferdinand Garoff, Helsingin Sanomat)
- Suojaa lasta aikuisen huolelta (MLL)
- Pysy rauhallisena. Jo aikuisten rauhallisuus ylläpitää lasten turvallisuudentunnetta (Pelastakaa Lapset ry:n kansalaistoiminnan johtaja Riitta Björn, Turun Sanomat)
- Anna lapselle vaikutelma, ettet aikuisena pelkää tai ole ahdistunut. Silloin hän uskaltaa herkemmin esittää kysymyksiä, mikä puolestaan vähentää lapsen ahdistusta (Suomen Punaisen Ristin psykologi Ferdinand Garoff, Helsingin Sanomat)
Lapsia kannattaa suojella sotauutisilta ja sodan kuvilta.
Suojele lapsia uutisilta ja sodan kuvilta
Mannerheimin lastensuojeluliitosta (MLL) huomautetaan, etteivät alle kouluikäiset tarvitse uutisia. Tällä hetkellä pieniä lapsia kannattaa pikemminkin yrittää suojella niiltä: Selailla, katsella ja kuunnella sotauutisia vain silloin, kun lapset eivät ole paikalla, ja käydä keskustelut aiheesta pienten korvien ulottumattomissa. Lasten suojelemiseksi esimerkiksi monissa kaupoissa iltapäivälehtien lööpit on poistettu kokonaan näkyviltä lehtitelineistä.
Sosiaalisen median tutkija Suvi Uski toteaa Helsingin Sanomissa, että myös TikTok on hyvä laittaa hetkeksi kokonaan tauolle. Tällä hetkellä sovellus nimittäin tulvii videoita, joissa ammutaan, räjäytellään ja paetaan. Tarkalla silmällä kannattaa valvoa myös muun sosiaalisen median suoltamaa sisältöä ja rohkaista lasta kertomaan heti, jos siellä tulee vastaan jotakin, joka jää vaivaamaan mieltä.
Jos lapsi suojeluyrityksistä huolimatta näkee uutiskuvia ja ahdistuu niistä, Suomen Punaisen Ristin psykologi Ferdinand Garoff kehottaa vanhempia ottamaan asian puheeksi hänen kanssaan. Jos vanhempi sivuuttaa asian, lapsi voi kuvitella kaikenlaista ja hänelle voi syntyä mielikuvia, jotka ovat dramaattisempia kuin todellisuus.
- Lähde: pelastakaalapset.fi
Kuuntele ja anna vastauksia, kun lapsi kysyy
Lapsi- ja kehityspsykologian professori Marja-Leena Laakson mukaan lapsille kannattaa antaa tilaa ja aikaa kertoa kuulemastaan sekä huolistaan. Ahdistus vähenee, kun lapsi saa sanoittaa pelkonsa, ja myös aikuisen kannattaa sanoittaa lapselle omia tunteitaan.
Hän myös korostaa, että kun lapset kysyvät Ukrainan sodasta, on tärkeää että heidän kysymyksiinsä vastataan. Vastata kannattaa kuitenkin vain lapsen kysymykseen, ei kertoa enempää kuin lapsi haluaa tietää. Myös ikätaso tulee ottaa huomioon. MLL:stä neuvotaan, että kaikkein pienimmille lapsille selitykseksi voi riittää, että välillä maat riitelevät ja tekevät sitten sovun. Aikuinen voi myös kertoa, että on paljon viisaita aikuisia, joiden tehtävänä on pitää maailma turvallisena.
Garoff vinkkaa, että hieman isommalle lapselle voi puolestaan selittää, että ihmiset taistelevat joskus erilaisista asioista, mistä johtuen sivullisetkin joutuvat toisinaan vaaraan, ja silloin he lähtevät pakolaisina kotoaan etsimään uutta, turvallista kotia.
Kanavoi huolta JA AHDISTUSTA toimintaan
Huolta ja ahdistusta voi kanavoida myös toimintaan. MLL:n sivuilla ohjeistetaan, että lapsen voi antaa esimerkiksi pudottaa kolikko keräyslippaaseen. Jo näin pieni symbolinen teko auttaa lasta kokemaan, että suuriinkin asioihin on mahdollista vaikuttaa.
Lue myös:
- ”Tähtien tuolle puolen” – Miten puhua kuolemasta lapsen kanssa?
- ”Miksi jotkut eroaa ja sinä synnyit tytöksi?” – Miksi-ikä on täällä
- Miksi lapsille kannattaa laulaa?
Psssst. Äijä-äidin löydät Instagramista, Facebookista – ja nyt myös TikTokista!