Palasin hoitovapaalta töihin elokuussa -2022. Sen jälkeen aika on vilistänyt vauhdilla eteenpäin. On ollut antoisaa päästä taas opettamaan, antoisaa solahtaa taiteen ja muiden aikuisten pariin – olla välillä muutakin kuin äiti. Mutta kyllä minä kaipaan myös aikaa kotona lasten kanssa. Vaan mitä kaipaan eniten kotivuosista?

Kaksi erilaista vauvavuotta

Ehdin olla lastemme kanssa kotona yhteensä neljä vuotta niin, että välissä vain pikaisesti piipahdin työelämässä ennen kuin jäin taas äitiyslomalle. Esikoisen kanssa kotona vietetyt vuodet olivat leppoisia: Olihan lapsia vain yksi, ja kun esikoinen sattui vielä syntymään keväällä, vanhemmuutta pääsi harjoittelemaan lempeissä olosuhteissa, pitkän yhteisen loman merkeissä. Ympärillä oli koko ajan paljon ihmisiä, kun kaikki muutkin olivat lomalla, eikä kukaan ollut koskaan vielä edes kuullut koronasta. Näimme niin ikään vanhempainvapaalla olevia ystäviä, kiersimme tapahtumissa, kävimme vauvauinnissa ja -pilateksessa – jopa musisoimme yhdessä, sillä esikoinen viihtyi studiossa kanssani.

Manten kohdalla moni asia meni toisin: Oli alkusyksy, sateista ja pimeää. Korona oli hiljentänyt maailman. Minnekään ei voinut mennä, eikä juuri ketään nähdä. Vilkas esikoinen janosi seuraa ja huomiota, Mante kärsi pahasta koliikista ja rangankiertymistä, perheemme puolestaan äärimmäisistä uniongelmista. Puolentoista vuoden ajan elin nukkumalla noin kolme tuntia vuorokaudessa, ja vaikka meille kyllä myönnettiin apua, se ei koskaan selvinnyt perille saakka – kiitos koronapandemian.

Mitä kaipaaN eniten kotivuosista?

Uniongelmia en ikävöi, enkä pitkiä yksinäisiä kuukausia. Montaa muuta asiaa olen kuitenkin jäänyt kotivuosista kaipaamaan. Vaikka koronakotiäitiys tarjosi vain murto-osan niistä vauva-arjen elämyksistä, jotka olin saanut kokea esikoisen kanssa, keksimme kuitenkin myös paljon iloatuovia asioita päivien ratoksi.

Noita ilon hetkiä ja yhdessä vietettyä aikaa ikävöin kotivuosista eniten. Jos päivät monesti tuntuivatkin toistavan samaa kaavaa, ehdin ainakin olla lasteni kanssa ja kehitellä jos jonkinlaista tekemistä: musisointia, askartelua, metsäseikkailuja, retkiä, majanrakennusta…

Ehdin myös nähdä vuodenaikojen kehittymisen ympärilläni, huomata lasten vaivihkaa karttuvat taidot – jopa nuuhkaista kahvipakettiin ennen keittimen lataamista. Mitä ylellisyyttä! Nykyään arkipäivään mahtuu kotiin selvittyämme rutiinien lisäksi yksi tai kaksi leikkiä. Sitten onkin jo aika alkaa valmistautua yöpuulle. Kahvin tuoksun äärelle en ole pysähtynyt aikoihin, ja usein lasten housujen lahkeet ovat jo nilkoista lyhyet ennen kuin tajuan heidän tarvitsevan suuremman koon vaatteita. Ja mitä, sanoiko joku joulun lähestyvän?! Luulin, että on vielä elokuu. Ihmettelinkin, mihin kaikki valo ulkoa katosi.

Kaipaan myös kotivuosien armollisuutta. Koska en nukkunut, olin totaalinen tyhjäpää, mutta siitä ei aiheutunut kovinkaan suurta harmia. Kun olin rätti, vauvan ja koiran lisäksi sitä todisti korkeintaan myötätuntoinen tiskirätti keittiön pöydällä. Kiitos taliaivojeni, saatoin vahingossa avata ovikellon soidessa oven puolipukeissa tai palata roskienvientireissulta täyden roskapussin kanssa – mutta mitä sitten. Jos en jaksanut ajatella, en ajatellut. Kunhan lapsilla oli kaikki hyvin, muuta olemista sai säädellä oman jaksamisen mukaan. Töissä on toisin, armoa ei anneta: Väsyneenä tyhjäpäänäkin on potkittava aivosolut liikkeelle ja muistettava pukea vielä soveliaat vaatteetkin päälle!

dav

Aikaa ajatuksille

On hieman nurinkurista, että etenkin vauvavuonna (eli silloin, kun aivotoiminta oli usein aika olematonta), oli rutkasti aikaa ajatella. Pitkillä vaunulenkeillä, imettäessä tai vauvan kanssa sylitellessä avautui ihmeellinen aikaikkuna, jossa ideat ja ajatuksenpoikadet saivat versoa kaikessa rauhassa, eikä ollut kiire mihinkään.

Kun esikoinen alkoi oppia ilmaisemaan ajatuksiaan, myös niiden kuuntelemiseen riitti aikaa ja tilaa. Manten ollessa vauva esikoinen muun muassa saneli minulle vaunulenkkien aikana kokonaisen lastensadun. Se syntyi viikkojen vieriessä, kysellen ja keskustellen, ja minulla on tuo satu yhä muistiin kirjoitettuna. Mikä kallisarvoinen aarre tuosta ajasta!

Lue myös:

• Valvomisen vuosi – mitä tapahtuu, kun ei nuku kunnolla yli vuoteen
• Opettajan viikko – millaista on ollut palata hoitovapaalta töihin?
• Äiti tekee musaa – lauluja lapsiarjen keskeltä
• Mihin Suomen lapset katosivat? – Avoin kirje päättäjille

Psssst. Äijä-äidin löydät myös Instagramista ja Facebookista – ja nyt myös TikTokista!

Mitä tehdä, kun lapset pursuavat leikki-intoa ja energiaa, anelevat aikuista mukaan leikkiin, mutta omat energiat ovat lopussa? Univelka painaa, migreeni vaivaa, kuume on nousemassa tai ei muuten vain millään jaksaisi. Tässä viisi leikkivinkkiä väsyneelle vanhemmalle!

Leikki 1: Terapiasiveltimet

Meiltä löytyy kokoelma erilaisia suteja ja siveltimiä, joita käytetään nimenomaan tähän leikkiin. Leikissä aikuinen menee makaamaan ja lasten tehtävänä on maalata hänet siveltimillä päästä varpaisiin hellästi ja lempeästi. Jos aikuisen energia riittää, roolit voi vaihtaa myös toisinpäin.

Terapiasiveltimillä leikkiessä lapsi pääsee leikisti maalaamaan vanhemman

Leikki 2: Lääkärissä

Lääkärinlaukku on kiva lahjaidea lapselle, jos sellaista ei vielä ole. Sisältöä voi lisäksi täydentää myöhemmin vaikkapa sideharsoilla ja oikeilla laastareilla. Tässäkin leikissä aikuinen pääsee makaamaan ja lapsi toimii potilasta tutkivana lääkärinä. Kun vaivoja on riittävän paljon, leikin parissa saa kulumaan tovin jos toisenkin. Haasteeksi meillä muodostuu välillä lääkärin kovaotteisuus, mutta toisaalta leikki on hyvä harjoitus siihen, miten leikitään toista satuttamatta.

Leikki 3: Helmihommia

Tähän leikkiin tarvitaan kokoelma erilaisia koristehelmiä ja astioita. Pienemmillä leikkijöillä sekä astioiden että helmien kannattaa olla vähän isokokoisempia. Tavoitteena on lajitella helmiä erilaisten ohjeiden ja ominaisuuksien mukaan kippoihin. Tätä lapset jaksavat leikkiä meillä yleensä pitkään, joskin leikki päättyy yleensä siihen, että jompikumpi riehaantua ja helmet ovat pitkin keittiötä – mutta leikkihetki on sen arvoinen.

Helmiä on kiva lajitella! Pienemmille leikkiin kannattaa varata isommat helmet ja astiat

Leikki 4: Kampaamo

Tämäkin leikki harjoituttaa herkkiä ja lempeitä otteita ja treenauttaa samalla hienomotoriikkaa. Lapsen tehtävänä on toimia kampaajana ja tuunata aikuisen hiukset hienoiksi. Pienemmille leikkijöille jo pelkkä toisen hiusten harjaaminen erilaisilla harjoilla riittää pitämään mielenkiintoa yllä. Isommat innostuvat usein myös pinneistä ja pompuloista.

Leikki 5: Autot Vuoristossa

Lasten tehtävänä on kuljettaa leikkiautot, -junat tai -työkoneet halki vuoriston – eli lattialla makaavan aikuisen yli. Leikin aikana kannattaa kannustaa myös reittien tai vaikkapa siltojen rakenteluun esimerkiksi kirjoja tai talouspaperirullien hylsyjä hyödyntäen. Kunhan löydän itselleni jostain paidan automatto-printillä, tämä leikki saa meillä vielä uuden ulottuvuuden!

Pienellä luovuudella lepääminen ja läsnäolo saattavat istua samaan leikkiin!

Kokeile myös näitä:

Kadonneiden kalojen onginta: Jos teiltä löytyy magneettinen kalojen ongintapeli, sovella sitä makaamalla lattialla ja piilottamalla kaloja lasten kalastettavaksi eri puolille kehoa: polven päälle, korvan taakse, sormien alle tai vaikka kainaloon.

Piilotusmuistipeli: Tee sama kuin edellisessä leikissä, mutta muistipelin palasilla – mistä parit löytyvätkään?!

Piilota minut: Lasten tehtävänä on piilottaa lattialla makaava aikuinen pienten huivien tai vaatekappaleiden avulla kokonaan. Kun homma on valmis, aikuinen voi kaivautua esiin piilostaan ja leikin voi aloittaa alusta uudelleen.

Mikä liikkuu? Aikuinen makaa lattialla liikkumatta paikoillaan ja liikuttaa vain yksittäistä kohtaa kehossaan, esimerkiksi sormea, kulmakarvaa tai varvasta. Lasten tehtävänä on löytää liikkuva kehonosa ja nimetä se.

Lue myös:

• Miksi lapsille kannattaa laulaa?
• Viisi leikkivinkkiä villikoille – leikkejä rauhoittumiseen
• Miten puhua lapsille sodasta?
• Leikkivinkkejä toipilaspäivälle – energianpurkua eristyksissä
• Kotiparturin kokeiluja: Hyväksihavaittuja vinkkejä lasten hiustenleikkuuseen

Psssst. Äijä-äidin löydät myös Instagramista ja Facebookista – ja nyt myös TikTokista!