Hae
Äijä-äiti

Joulun tarinoita, osa 2: Touhujoulukalenteri – tekemistä joulunodotukseen

Ne ovat täällä taas – nimittäin touhujoulukalenterit, jotka teen vuosittain joululahjaksi kummilapsilleni! Nimensä mukaisesti niiden luukuista löytyy tekemistä joulun odotukseen. Kummilapsia on nykyisin jo kuusi, joten kalenteriurakka on syytä aloittaa hyvissä ajoin. Se on kuitenkin ehdottomasti kaiken vaivan arvoinen!

Mistä kaikki alkoi?

Idea touhujoulukalentereihin syntyi pari vuotta sitten. Olin aina haaveillut siitä, että jos joskus saisin kummilapsia, haluaisin viettää heidän kanssaan mahdollisimman paljon aikaa. Sitten tuli korona ja hyvin alkanut kummisuunnitelmani tyssähti tapaamisrajoitteisiin. Kun korona-aika vielä venyi varsin pitkäksi, tuntui etten pysynyt enää millään lailla kärryillä kummilasten elämistä ja tiuhaan vaihtuvista vaiheista.

Niinpä aloin erään joulun alla miettiä, mikä voisi olla sellainen lahja, joka vahvistaisi suhdettani kummilasten kanssa: Antaisi kimmokkeen olla aktiivisemmin yhteyksissä kummilasten kanssa ja loisi heille tunteen siitä, että olen edes jollain lailla läsnä heidän elämässään. Ja niin syntyi ajatus touhujoulukalenterista…

Frozen on kalenterin aihetoiveena kestosuosikki!

Erilainen joulukalenteri

Lokakuun lähestyessä loppuaan olen yleensä yhteydessä kummilapsiin ja heidän vanhempiinsa. Kyselen kuulumisia, lasten mielenkiinnon kohteita, toiveita ja innostuksen aiheita. Niiden pohjalta alan miettiä, millaisen kalenterin kullekin teen.

Touhujoulukalenteri sisältää monenlaista tekemistä joulunodotuksen ratoksi. Jostain luukusta saattaa löytyä myös yksittäinen yllätys joulun lahjatoivelistalta. Tavoitteena on kuitenkin, ettei kalenterin myötä kerääntyisi uutta krääsää kotien nurkkiin – askartelutarvikkeita ja pieniä aarteita kylläkin, mutta niiden käyttöön on yleensä ohjeet mukana. Myös kalenterien valmistuksessa käytän pitkälti kierrätysmateriaaleja. Tuunaamalla niistäkin saa kivoja juttuja aikaiseksi.

Ennen panostin sisällön lisäksi aika paljon myös kalentereiden ulkonäköön (katso vanhoja kalentereita TÄÄLTÄ). Nykyään kun kalentereita on työn alla kerrallaan niin monta, omia standardeja on ollut pakko sen suhteen hieman höllentää.

Kalenterit ja luukut valmistuvat pitkälti kierrätysmateriaaleista ja jo kotoa löytyvää hyödyntäen

Mitä kalenterit sisältävät?

Koska kalenteriensaajat ovat eri ikäisiä ja kiinnostuneita eri asioista, sisällöt o  räätälöity jokaiselle erikseen. Toki samojakin ideoita on hyödynnetty useammassa kalenterissa mahdollisuuksien mukaan. Jokaisesta luukusta löytyy lisäksi tontun kirje. (Ne tonttu naputtelee nykyisin koneella.) Jonain päivänä se voi olla hyvinkin lyhykäinen, toisena sisältää luukun oleellisimman sisällön.

Vaan mitä kaikkea kalenterit sisältävätkään? (Kalenterin saajat – nyt ei kannata lukea pidemmälle!)

Monista luukuista löytyy jonkinlaista tehtävää, esimerkiksi värittämistä, kirjaintehtäviä, sudokuja ja japanilaisia ristikoita. Tonttu avittaa niiden teossa, jos tehtävätyyppi on uusi. Myös askartelutehtäviä ohjeineen on paljon, tonttukortista prinsessakruunuihin ja lankaa pujottamalla syntyviin joulukoristeisiin. Osa tehtävistä liittyy kalenterisaajan toivejuttuihin, kuten työkoneisiin, tunteisiin tai vaikka lääkärissä käyntiin. Välillä tehdään rannekoruja, leikitään tarroilla, kootaan pahvista kolmiulotteisia busseja tai rakennetaan taidetta hamahelmillä.

Jos lapsilta kysytään, enemmän on enemmän: Miksi valita joko Hello Kitty, Nalle Puh tai prinsessat, jos voi valita ne kaikki!

 

Osa luukuista haastaa koko perheen leikkimään. Luukusta voi löytyä vaikkapa pussi askartelusilmiä ja kehotus koettaa luoda aterimista ja hedelmäkulhon tarjoiluista otuksia niiden avulla. Tai sitten perhe saattaa saada päänhierontahaasteen ja siihen tarvittavat välineet, piparimuotit kimmokkeena yhteiselle leivontahetkelle tai parven paperiperhosia, jotka on tarkoitus piilottaa muiden löydettäviksi. Salatehtävissä muun perheen joulumieltä pääsee kohottamaan esimerkiksi kulkusia kilkattamalla ja tontuksi tekeytymällä.

Joka vuosi haluan antaa kalenterissa myös palasen omasta lapsuudestani. Viime vuoden kalentereissa opetin muun muassa omia lapsuuteni lempileikkejä. Tänä vuonna tutustutaan lapset kiiltokuviin ja kaikkeen, mitä niillä voi tehdä. Toinen jokavuotinen juttu ovat kirjat – jos edes hippusen lukuintoakin onnistuisin siirtämään eteenpäin. Viimeistään jouluaattona paketista löytyy myös jokin kummilapsen konkreettinen toive: Frozenia, logoja, suklaalevy (itsehillintäharjoituksen kera), muovailuvahaa tai vaikka junaratapalikoita.

Toiveena oli ”paljon kimallusta”

Kannattiko urakka?

Tänä vuonna hetken mietin, selviänkö vielä yhä suuremmaksi kasvaneesta kalenteriurakasta. Mutta sitäkin mietin vain hetken. Sitten ryhdyin hommiin.

Vain pari päivää myöhemmin ensimmäisestä perheestä tuli varovaisen kaino utelu, mahtaakohan touhujoulukalentereita olla tänä vuonna tulossa, kun lapsi sitä taas niin kovasti odottaa. Vanhimman kummilapseni suusta puolestaan kajahti innostunut: ”Jes!” kun hän tajusi yllätyspiipahdukseni syyn ja sai tuoreen kalenterin käsiinsä.

En tee kalentereita vain kummilasten vaan myös itseni takia. Rakastan tätä jokajouluiseksi muuttunutta perinnettä. Kalentereita kootessa ja sisältöjä miettiessä tuntuu kuin pääsisi lähelle kummilapsia – sitä paitsi ne antavat oivan kimmokkeen yllätyspiipahduksille ja kohtaamisille, jotka varmasti muuten jäisivät arjen jalkoihin. Ne myös purkavat joulunpyhien ympärille kiertyvää kuhinaa, kun jouluinen kohtaaminen ja muistaminen tapahtuu jo kuukautta aiemmin.

Eikä pidä unohtaa niitä ihania kuvia, videoita, viestejä ja puheluita, joita kummilapsiltani saan pitkin joulukuuta, kun he kalentereitaan availevat. Välillä tonttu on kehottanut kysymään minulta neuvoa johonkin, joskus he viestittelevät ihan muuten vaan. Aika mahtavaa, eikö!

Tämän kalenterin inspiraationa toimivat lumilinnat ja lumileikit

Lue myös:

Psssst. Äijä-äidin löydät myös Instagramista ja Facebookista – ja nyt myös TikTokista!

Kirjavinkkejä koululaisille: Lukemaan innostavia kirjalahjoja lapsille

*Kirjamessulippu saatu: Helsingin kirjamessut

Mitä antaa kirjalahjaksi lapselle tai nuorelle, jonka haluaisi saada innostumaan lukemisesta? Kiertelin Helsingin kirjamessuja tänä vuonna etsien hyllyistä kirjavinkkejä koululaisille: kirjoja, jotka olisivat myös potentiaalisia lukuinnon herättäjiä. Mitä löysin?

Sarjakuva kerronnan keinona

Elias & Agnes Våhlund: Käsikirja supersankareille. Osa 1: Käsikirja (S&S)

Koulunvaihdon jälkeen Alisaa on alettu kiusata. Elämä muuttuu kamalaksi, kunnes Alisa löytää kirjastosta punakantisen kirjan, Käsikirja supersankareille, joka opettaa 101 kykyä, jotka opettelemalla kehittyy supersankariksi. Kuvitukset kuljettavat tarinaa eteenpäin kerronnan rinnalla. Kirjasarjan avausosa.

Käsikirja supersankareille -kirjasarjasta on ilmestynyt jo monta osaa.

Anne Muhonen: Monstera Deliciosa 1 – Löytäjä saa pitää (Hertta kustannus)

Alaska löytää kavereidensa kanssa ulkoa peikonlehden ja erikoisen kiven. Seuraavana yönä Alaskan huoneeseen ilmestyy outo otus, monsteramaisteri NeyNey, joka tunnistaa löytyneen kiven käärmeiden käräjäkiveksi. Se on vietävä heti takaisin hirmuiselle omistajalleen! Kaksiosaisen, arkista ja maagista yhdistävän helppolukuisen sarjakuvan avausosa.

Eva Amores & Matt Cosgrow: Karsein viikko ikinä – tiistai (Otava)

Justin Chase on hädin tuskin selviytynyt maanantaista, kun tiistai jo koittaa armoa antamatta. Justinin kissan on edelleen kadoksissa, isä entistä nolompi ja kaiken kukkuraksi hänestä on tullut sometähti pahimmalla mahdollisella tavalla. Runsaasti kuvitetun alakoululaisten kirjasarjan jokainen osa keskittyy yhteen kammottavan noloon, epäonniseen ja hulvattomaan päivään. Sopii Maailman paras puumaja -faneille! Sarjan toinen osa.

Yliluonnollisista MysteeReistä pitäville

Marcus Rashford, Alex Falase-Koya & Marta Kissi (kuvit.): Aamupalaporukan tutkimukset – Peto aidan takana (Hertta kustannus)

Kun 12-vuotias Marcus potkaisee lempijalkapallonsa koulun aidan yli, hän tietää, ettei näe palloaan enää koskaan, sillä mitään aidan yli joutunutta ei koskaan saa takaisin. Se on katastrofi, sillä Marcus ei voi pelata ilman lempipalloaan. Siksi hän lyöttäytyykin mukaan Aamupalaporukkaan, joka on päättänyt selvittää, mitä aidan toisella puolella oikeasti tapahtuu. Jalkapalloilija Marcus Rashfordin kehittelemä helppolukuinen kirjasarja sopii Stranger Thingsistä tykkääville. Kirjasarjan avausosa.

Tanja del Rio & Will Staehle (kuvit.): Warren 13. – Kaikkinäkevä silmä (Kumma)

Warren 13. on sukunsa ikivanhan hotellin jokapaikanhöylä. Perimätiedon mukaan salaperäinen aarre, Kaikkinäkevä silmä, on kätketty hotellin maille, ja Warren on päättänyt selvittää sen mysteerin – samoin kuin sen, mikä otus kurkkii pannuhuoneesta, kuka on aavemainen tyttö pensassokkelossa, ja miksi hotellin ainoa vieras on vuorattu sideharsolla! Puistattavan mysteerisen kirjasarjan avausosa.

Luonnon ja eläinten ystäville

Laura Ertimo & Mari Ahokoivu: Aika matka – Lotta, Kasper ja luontokadon arvoitus / Ihme ilmat – Miksi ilmasto muuttuu? (Into)

Herkullisesti kuvitetut lasten tietokirjat vastaavat lasten kiperiin kysymyksiin ilmastonmuutoksesta ja kertovat, miten voimme pistää sille yhdessä hanttiin. Tietoiskuihin yhdistellään hauskalla tavalla myös sarjakuvaa ja sarjaan kuuluu myös aiheeseen pureutuva tehtäväkirja.

Rachel Wenitsky, David Sidorov & Tor Freeman (kuvit.): Koirakamut ja täystuho (Into)

Hugo, Lulu ja Kingi ovat hyvinkäyttäytyviä koirakaveruksia, kunnes koirapuistoon ilmestyy Napoleon, riehakas koira joka tuntuu nauttivan elämästään. Se saa koirakamut tuumimaan, pitäisikö heidänkin kokeilla olla villejä. Koirafanien uuden kirjasarjan avausosa.

Huumorin ystäville

Ilkka Olavi & Kai Vaalio (kuvit.): Agenttimummo ja lentävät tekarit (Into)

Seiskaluokkalaisen Alexin haaveet Fortnite-viikonlopusta kavereiden kanssa kaatuvat, kun äiti pakottaa hänet vahtimaan hoitokodista karannutta Rauha-mummoa. Mutta Rauhapa ei olekaan pelkkää kanelipullaa ja kettu-karkkeja, eikä lainkaan niin höperö kuin äiti luulee – vaan agenttimummo, jolla on erittäin salainen tehtävä. Vauhdikkaan, mummostereotypioita rikkovan kirjasarjan avausosa.

Ian Mark & Louis Ghibault (kuvitt.): Hirviönmetsästyksen opas aloittelijoille (Kumma)

Jätti on juuri ilmestynyt Jackin puutarhaan ja yrittänyt SYÖDÄ HÄNEN TÄTINSÄ. Kun Jack vahingossa voittaa jätin, hän päätyy yrmeän, 200-vuotiaan hirviönmetsästäjän oppipojaksi ainoana aseenaan maaginen ja melkoisen epäluotettava kirjan nimeltä Hirviönmetsästyksen opas aloittelijoille. Hulvattoman humoristisen seikkailusarjan avausosa.

Ernest Lawson & Maria Makkonen (kuvit.): Höpersankarit – Opejahti (WSOY)

Taavi on juuri aloittanut opinnot omituisten supersankarien eli höpersankarien koulussa, vaikka on ihan tavallinen. Kun koulusta katoaa kaksi opettajaa, myös Tavis-poikaa kuitenkin tarvitaan. Koululaishuumoria ja supersankarivitsejä sisältävän kirjasarjan avausosa.

Laura Ellen Anderson: Amalia Kulmuri ja kauhukarkelot (Kumma)

Amalia on vampyyri, joka rakastaa lemmikkikurpitsaansa ja vihaa osallistumista vanhempiensa järjestämiin kauhukarkeloihin. Tällä kertaa niihin saapuu myös kuningas pilalle hemmotellun poikansa kanssa. Kun prinssi kaappaa lemmikkikurpitsan, alkaa armoton pelastusoperaatio. Humoristisen kirjasarjan avausosa.

Fantasiaa, kauhua ja kummajaisiA

Suvi Nurmi: Unissamatkaaja. Routala-sarja (Myllylahti)

Sisarukset Essi ja Oona saavat tietää olevansa aikamatkaajien sukua. Suvun vaiettu taipumus alkaa valjeta heille Essi nähtyä oudon unen ja alettua saada sen jälkeen mystisiä kirjeitä. Heidän äitinsä on kadonnut kuusi vuotta aiemmin. Samaan aikaan kotikaupunkia varjostaa salaperäisten kuolemantapausten sarja ja tytöt käsittävät, että jotain on pahasti vialla. Varhaisnuorille suunnatun Routala-reaalifantasiasarja avausosa.

Kuvassa Routala-sarjan kolmas osa: Ajankaitsija.

 

 

Siri Kolu & Johanna Lumme (kuvit.): Hereiset – Aamun kauhut (Otava)

Hereiset piinaavat Leon perhettä. Leo ja hänen vanhempansa tekevät kaikkensa, jotta pikkusisko Lumi saisi nukkua yönsä rauhassa, eikä saisi tietää yön kauhuista. Lumi kuitenkin herää kesken yön hurjimpien taisteluiden, muttei näekään hereisiä vihollisina vaan kutsuu niitä luokseen. Sitten tapahtuu jotain kamalaa. Videopelimäisen kauhusarjan toinen osa.

 

Catherine Doyle: Myrskynvartijan Saari (Kumma)

Kerran sukupolvessa Arranmoren Saari valitsee itselleen uuden myrskynvartijan, jonka tehtävänä on suojella saaren taikaa vihollisilta. Pian Fionnin isoisän on aika luopua tehtävästään ja saari saada uusi myrskynvartija. Tätä kirjaa luen paraikaa ääneen luokalleni, ja sitä ovat kuunnelleet kiinnostuneina kaikki. Taianomaisen kirjasarjan avausosa.

Minuutta ja murrosiän myllerryksiä pohtivalle

Jani Kiiskilä: Huppu seiskalla (Otava)

Kun 13-vuotias Huppu menee seiskalle, kaikki tuntuu muuttuvan. Legoleikit vaihtuvat seurustelujuttuihin ja oma perhe alkaa tuntua sketsiltä. Miten löytää vastauksia elämän suuriin kysymyksiin? Uutuustrilogian avausosa. Sarja sisältää myös kirjoitusharjoituskirjan ”Ihan hupusta – ajatuksia lukemisesta ja kirjoittamisesta”.

Lue myös:

Psssst. Äijä-äidin löydät myös Instagramista ja Facebookista – ja nyt myös TikTokista!