Lauluntekijän paluu – mihin katosin?

2,5 vuoden julkaisutauon jälkeen minulta julkaistiin tänään uutta musiikkia. Tuore joululauluni Voin olla sun tonttus sai alkunsa jo syksyllä 2020, mutta musiikin ja  äitiyden yhdistäminen kahden pienen lapsen äitinä ei ollutkaan ihan niin helppoa kuin olin etukäteen kuvitellut – etenkään korona-aikana. Mutta nyt koittaa lauluntekijän paluu. Mihin katosin ja mitä kaikkea matkan varrella tapahtui…?

Kuuntele ”Voin olla sun tonttus” Spotifyssa tai Youtubessa

Syksy -2020: Uusi laulu syntyy

Uusi joululaulu oli alkanut syntyä yllättävän nopeasti. Alun perin suunnittelin vain lyhyttä korvamatoa osaksi joulutervehdystä, mutta yhtäkkiä tajusinkin tekstiä syntyneen kokonaisen laulun tarpeiksi. Loka-marraskuun vaihteessa päätin kokeilla nauhoittaa laulun nähdäkseni, voisiko sen julkaista joulusoittoon.

Äänittämisessä alkoivat kuitenkin haasteet. Taustat sain rakennettua suhteellisen kivuttomasti, mutta lauluraitojen tekemisestä ei voinut sanoa samaa. Mante kärsi pahasta koliikista ja saattoi itkeä 20 tuntia vuorokaudesta. Koska en nukkunut lähestulkoon lainkaan, se kuului äänessä. Laulu ei soinut kunnolla, vaikka vain puolta vuotta aiemmin olin ollut elämäni vedossa tehdessäni Keikkoja parvekkeiden alla kitaristini Jackin kanssa. Myöskään äänitysolosuhteet eivät olleet mairittelevat. Yritin äänittää vuoroin saunalla, vuoroin kellarissa, mutta lopputuloksesta ei tullut toivotunlainen.

Miehen lähtiessä esikoisen kanssa uimahalliin ja Manten nukkuessa harvinaisen sikeitä päiväunia, päätin yrittää vielä viimeisen kerran. Äänitin lauluraitoja pari tuntia, mutta lopputulosta editoidessani deletoin lopulta koko tekeleen lauluosuudet. Aika oli lopussa, joululaulut soivat jo radiossa. Päätin yrittää seuraavana syksynä uudelleen.

”Voin olla sun tonttus” oli lopulta kolmen syksyn mittainen projekti. Laulu ilmestyi 21.11.2022

Syksy -2021: Musiikinteosta ei tule mitään

Kun olin kesällä -2020 jäänyt tauolle keikkailusta valtavan vauvamahani kanssa, luulin tekeväni paluun nopeasti: Ehkä jo samana syksynä. Olinhan onnistunut tekemään musiikkia esikoisen synnyttyäkin aktiivisesti koko ajan. Puolitoista vuotta myöhemmin todellisuus oli kuitenkin kovin toisenlainen kuin olin kuvitellut.  Lasten uniongelmat jatkuivat yhä, enkä ollut 1,5 vuoteen nukkunut kuin kolmisen tuntia vuorokaudessa. (Lue lisää: Valvomisen vuosi) Ohimeneväksi ilmiöksi uumoiltu koronakaan ei ollut kadonnut mihinkään, joten musiikkimaailma ei olut entisellään.

Olin niin väsynyt, ettei minkäänlainen musiikintekeminen käynyt mielessäkään. Luova kipinä oli sammunut, ääneni oli karmeassa kunnossa pitkään jatkuneesta valvomisesta, eikä Mante ollut koskaan viihtynyt studiossa isoveljensä tavoin. Heti Manten synnyttyä olin osallistunut sävellyskilpailuun ja yltänyt siinä finaaliin. Nyt sekin tuntui absurdilta, kuin kaikki olisi tapahtunut jollekulle toiselle.

Jotain luovaa sentään kykenin tekemään. Olin perustanut Äijä-äiti -blogin ja sen rinnalle Instagram-tilin, jolla olin varovaisesti alkanut kokeilla hauskojen videoiden tekemistä. Se oli pienemmän kynnyksen toimintaa, eikä vaatinut yksittäisen lopputuloksen aikaansaamiseen niin paljoa pitkäjänteisyyttä ja aikaa kuin musiikinteko.

Kaivoin kyllä edellisvuonna aloittamani joululaulun taustat esille ja kokeilin äänittämistä. Lopputulos oli vielä kauheampaa kuultavaa kuin edellisvuonna, enkä nauttinut tekemisestä ollenkaan. Niinpä päätin hyllyttää joululaulun jälleen ja olla ajattelematta ja yrittämättä mitään musiikin saralla, kun siihen ei kerran ollut voimia.

Puolitoista vuotta valvottuani olin niin väsynyt, ettei musiikinteko käynyt mielessäkään. Ääni oli karmeassa kunnossa ja luova kipinä sammunut.

Syksy -2022: Kipinä syttyy uudelleen

Valvomisen vuotemme kesti lopulta puolitoista vuotta. Kun vähitellen sain alkaa taas nukkua enemmän, luovat voimatkin alkoivat palautua. Äijä-äitinä olin ryhtynyt tekemään asioita täysin omalla intuitiolla riippumatta siitä, oliko se tyypillinen tapa toimia sosiaalisessa mediassa. Sen myötä homma alkoi vähitellen kasvaa. Aloin kokeilla yhdistää pieniä musiikillisia leikkejä humoristisiin videoihini ja se tuntui heti omalta jutulta. Sitten minua pyydettiin laulamaan häihin…

Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan minulla oli konkreettinen projekti ja oikea esiintyminen tiedossa. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan huomasin myös nauttivani harjoittelusta. Ääni ei ollut vieläkään entisellään, mutta joka tapauksessa parempi kuin aiemmin. Kaivoin joululaulun raakileen jo hyvissä ajoin loppukesästä esiin. Alkoi pitkä prosessi, jonka aikana jouduin etsimään omaa ääntäni uudelleen. Lopulta joululaulun äänittämisen rinnalla syntyi vaivihkaa monta muuta tuotosta ja lopulta, niiden kannattelemana kuuntelin sellaista versiota ”Voin olla sun tonttus” -kappaleesta, jonka olin valmis lähettämään masteroitavaksi.

2,5 vuoden tauko on päättynyt. On paluun aika! (Kuva: Miika Rautiainen)

Marraskuu -2022: Paluu artistiksi

Kun julkaisee uutta musiikkia, täytyy olla valmis tekemään kovasti töitä uuden musiikin promoamiseksi. Pikkulapsiarjessa ja työssäkäyvänä äitinä yhtälö on melkein mahdoton. Olinkin etukäteen päättänyt, että teen parhaani – ja sen täytyy riittää. Noin viikkoa ennen julkaisua sairastuin ensin itse. Mies oli työmatkalla, minä yksin puolikuntoisena lastemme kanssa. Sitten sairastuivat lapset. Ensin tuli flunssa, sen jälkeen kuume ja lopulta vielä vatsatauti.

Kun julkaisupäivä sitten koitti, minulla oli vielä yksi kuumeinen lapsi kanssani kotona. Yritin tehdä sen mitä pystyin, jotta laululla olisi mahdollisuus lähteä edes kananlennolla maailmalle. Esikoinen makasi sohvalla päiväunilla hakaten rytmikapuloita 10 sekunnin välein: ”Äiti, aina kun minä soitan näitä, sinun täytyy tulla tänne, sillä minulla on jotain asiaa.” Minkäs sille mahtoi – tärkeimpiä ovat kuitenkin lapset.

Olin ollut 2,5 vuotta lähes kokonaan sivussa musiikkimaailmasta. Minulla ei ollut ollut rahkeita ylläpitää artistisivujani tai Instagram-tiliäni. Olin vain totaalisesti kadonnut musiikkimaailmasta sävellyskilpailun finaalivetoni jälkeen. Äijä-äitinä minut tunnettiin huomattavasti paremmin, mutta yleisö oli aivan toinen. Ilokseni osa on kuitenkin yhä minut muistanut ja vähitellen ruoste ja hämähäkinseitit toivottavasti karisevat lauluntekijä-minäni yltä. Toivon, että tämä on uusi alku ja että saan taas tehdä sitä, mitä olen aina rakastanut: MUSIIKKIA!

Katso ”Voin olla sun tonttus” -teaser TÄÄLTÄ!
Kuuntele ”Voin olla sun tonttus” Spotifyssa tai Youtubessa

Lue myös:

• Äiti tekee musaa – lauluja lapsiarjen keskellä
• Valvomisen vuosi – mitä tapahtuu, kun ei nuku kunnolla yli vuoteen?
• Miksi lapsille kannattaa laulaa?

Psssst. Äijä-äidin löydät Instagramista , Facebookista – ja nyt myös TikTokista!