Päätin karsia kotoa kuukaudessa 500 tavaraa – miten kävi?

Heinäkuun alussa huomasin @kirjailijahenna:n Instagram-tililtä hauskan idean. Hän oli keksinyt kokeilla karsia kotoaan heinäkuun aikana 500 tavaraa niin, ettei se aiheuttaisi ylimääräistä stressiä: pienissä paloissa muun puuhailun ohella, laatikko tai hylly kerrallaan. Päätin kokeilla samaa: karsia kotoa 500 tavaraa kuukaudessa. Miten kävi, onnistuinko?

Kolmilapsisessa perheessä tavaraa kertyy. Sitä myös on kaikkialla, johtuen osittain lasten tehokkuudesta rakentaa majoja ja ansoja joka paikkaan.

Tavararöykkiöitä lapsiperheessä

Kun elää viisihenkisenä lapsiperheenä tiiviissä neliöissä, tavaraa alkaa vähitellen kerääntyä. Vaikka yritämme muovata kotia luovasti uusien vaiheiden mukaan, välillä tuntuu, että jokainen nurkka ja taso pursuaa tavaraa. Myös aika on kortilla. Enää ei tahdo löytyä hetkiä, jolloin tavaraa ehtisi karsia ja käydä läpi. Vai löytyisikö sittenkin?

Kun huomasin @kirjailijahenna:n Instagram-tilillä idean huomaamattomasta tavaran karsinnasta, päätin kokeilla sitä. Hennalla oli ajatuksena päästä heinäkuun aikana eroon 500 tavarasta. Minä ajattelin, että tämän kokeilun avulla saattaisin onnistua kouluttamaan aivoni siihen, että tavaraa karsisi jatkuvasti arjen pyörityksen lomassa. Päätin kuitenkin laskea heinäkuussa karsitut tavarat, ihan vain omaksi huviksi.

Aloitin perustamalla saunaamme kolme erilaista laatikkoa: kierrätettävät, myytävät ja lahjoitettavat. Sitten ryhdyin hommiin.

Voisikohan tästä karsia jotain? Ehdottomasti ei, mikäli lapsilta kysyy…

Heinäkuu ei ole helpoin ajankohta

Heti alkuun tajuan, että kokeiluun on syytä tähän aikaan vuodesta suhtautua erityisen rennolla otteella. Ovathan kaikki kolme lasta jatkuvasti kotona ja puoliso pariin otteeseen reissussa. Lisäksi vietämme loman kunniaksi aikaa mökillä.

Heinäkuun ensimmäiset päivät on kaiken lisäksi pyhitetty pienimuotoiseen remonttiin. Kotimme yläkerta on yhtä suurta tilaa, jossa koko perheemme nukkuu. Nyt tarkoitus on rajata sermeillä ja huonekaluilla isommille lapsille tilasta omat huoneet. Tavaran karsimisen sijaan kannankin siis kotiimme uutta tavaraa. Kun yläkerta on saanut uuden ilmeen, kaikki ovat tosin tyytyväisiä ja tavaran karsiminen alkaa tuntua entistä kutkuttavammalta ajatukselta.

Heinäkuu ei alakaan tavaran karsimisella vaan uuden ostamisella, jotta isommille lapsille saadaan lohkottua yläkertaan omat huoneet.

Ensimmäiset päivät tavaroiden karsintaa

Tavaroiden karsinta alkaa tarmokkaasti. Ensimmäisenä päivänä eteenpäin lähtee 19 tavaraa: vaatteita kirpputorille ja tekstiilijätekeräykseen sekä laatukirjoja lahjoitettavaksi lasten päiväkodille. Sitten tosin jo lähdemmekin mökille ja karsintaoperaatio jää tauolle.

Palattuamme kotiin tartun taas karsintahaasteeseen. Perkaan lelulaatikkoa, sukkakoreja ja turhiksi käyneitä vauvatarvikkeita. Laatikoihin päätyy 35 tavaraa lahjoitettavaa, myytävää ja poisheitettävää.

Sitten alkavat kiireet. Puoliso lähtee reissuun ja minä jään kotiin kolmen lapsen kanssa. Nakkaan laatikkoon yhdet hajonneet kengät. Muuhun aika ei riitä. Kun koko perhe on taas kotona, otan tavaranhävitysspurtin. Kaivan laatikoista rikkinäisiä sadeasuja, vanhentuneita kylppärituotteita, alkuvuonna kuolleen koiravanhuksemme hoitovälineitä ja rattaisiin ostetut uudet pyörät, jotka eivät sopineetkaan rattaisiin. Tuloksena on 24 tavaraa.

Heinäkuu ei ehkä olekaan otollisin kuukausi tavaran karsimiseen, sillä kaikki lapset ovat koko ajan kotona ja kesäreissuja on paljon.

Tavaran karsinnan lopputulos

Loppukuu kuluu pitkälti reissatessa. Kasseja pakatessa poimin poislähteviin tavaroihin samalla jokusen tekstiilijätekeräykseen tai kirpputorille joutavan vaatteen: yhteensä 6 uutta poistettua tavaraa.

Mökkilaiturilla tajuan heinäkuun vaihtuneen elokuuksi ja teen nopean päässälaskun. Heinäkuun aikana ehdin karsia kodistamme yhteensä 85 tavaraa, 8 päivän aikana. Jos päiviä olisi ollut käytössä kolmisenkymmentä, myös lopputulos olisi varmasti ollut lähempänä viittäsataa.

Joku tässä tavassa karsia tavaraa kuitenkin viehätti. Se tapahtui huomaamatta muun arjenpyörityksen ohessa. Saunalla odottavat laatikot helpottivat poisheittämistä. Tavarasta kun ei ole aina ihan helppo päästä eroon, jos sen tahtoo hävittää eettisesti. Jokaiselle esineelle täytyy löytää uusi koti, kohde tai kierrätyspiste. Se vie aikaa, mutta minusta ei ole siihenkään, että nakkaisin kaiken sekajätteeseen.

Päätän jatkaa haastetta elokuun. Ehkä syyskuunkin. Ja tarvittaessa myös joka kuukausi sen jälkeen. Luulen, että kotimme tavarakaaos ei ole ihan hetkessä kesytettävissä.

Päätän jatkaa myös karsittujen tavaroiden laskemista. Joku numeroissa vetoaa minuun. Jollain kierolla tavalla konkreettinen lukema motivoi minua tässä päättymättömässä tehtävässä. Kotiamme katsomalla ei nimittäin arvaisi, että olen juuri heittänyt lähes sata tavaraa pois. Mikään ei ole ulkoisesti muuttunut. Mutta ainakin minulla on lukema, todisteena itselleni!

Lue myös:

• Lue | Leiki | Liiku | Luo – mistä tulee Äijä-äidin slogan?
• Tänään syödään hymynaamoja – vastaisku nirsoilulle
• Käsinukeista apua lastenkasvatukseern – vinkkejä vanhemmille
• Vuosaarenhuippu – retkivinkki seikkailunnälkäisille lapsiperheille

Psssst. Äijä-äidin löydät Instagramista , Facebookista – ja nyt myös TikTokista!