Tänä vuonna päätimme taiteilla isänpäiväkorteiksi kauluspaidat, joita somistivat lasten suunnittelemat kravatit. Esikoinen vastasi niiden tussaamisesta ja Mante viimeisteli luomukset värikynillä. Taiteilun lomassa esikoinen innostui (Manten kompatessa) tarinoimaan kravattien kuvista niin lennokkaasti, että päätin jakaa tarinat täälläkin. Tässä hauska kortti lasten kanssa askarreltavaksi!

Miten kauluspaitakortti tehdään?

Kauluspaitakorttia varten tarvitset haluamasi kokoisen palan paperia. (Nämä on tehty A4-koossa.) Leikkaa paperin yläreunaan saksilla muutaman sentin levyiset kaistaleet- Älä kuitenkaan leikkaa suikaletta kokonaan irti vaan leikkaamatta paperin keskeltä jokusen sentin pätkä. Käännä suikaleiden yläkulmat toisiaan vasten alla olevan kuvan mukaisesti, jolloin syntyy kaulukset. Kiinnitä kaulukseen ”napit”, muotoile ja koristele paitaan sopiva kravatti ja liimaa se paikoilleen. Kravatin alareunan voi jättää myös liimaamatta, jolloin sen alle voi kätkeä viestin. Lopuksi liimaa kaulukset.

Meillä lapset vastasivat värien ja ”nappien” valinnasta sekä kravatin suunnittelusta ja toteutuksesta. Neljävuotias taiteili tussein ja kaksivuotias värikynin. Minulle jäivät leikkaaminen ja liimaaminen sekä onnitteluviestien kirjaaminen esikoisen sanelusta.

Lapset valitsivat paitojen värit ja kauluksen koristeet. Samalla syntyi samasta ideasta kimmokkeen saanut synttärikortti isoäidille.

kravatti 1: meri

Viininpunaisessa paidassa komeileva kravatti sai inspiraationsa merestä ja se myös päätyi purjehduksesta pitävälle isoisälle.

”Kravatin meri on niin sininen, ettei valkoista näy. Tässä meressä ei saa veneillä, koska siinä uidaan. Täällä on myös laitureita, jotka on sidottu veteen.”
[MANTE: ”Meri. Lisää sinistä!”]

Kaikki kortit valmiina!

kravatti 2: bussireitit

Esikoinen on ollut aina kiinnostunut bussien reiteistä ja osaakin lähiseudun linjurien pääteasemat ulkoa. Hänen isänsä on ollut lapsena samanlainen. Tästä syystä ja siksi, että isän lempiväri on vihreä, perhosilla somistettu vihreä kauluspaita bussireittikravatilla päätyi isänpäiväkortiksi omalle isälle.

”Tässä kravatissa on bussin numero 1 reitti. Pallot on pysäkkejä. Ja tässä on toisen bussin reitti. Se menee sillan yli. Tähän tulee aika monta reittiä.”
[MANTE: ”Minä piirrän punaisen bussin. Äiti auta!”]

kravatti 3: yllätys vaipassa

Isän ja isoisien lisäksi lapset halusivat yllättää isänpäiväkortilla myös enonsa, jonka perheeseen odotetaan uutta pienokaista. Kravatin teemakin oli vauvaperheelle sovitettu: yllätys vaipassa.

”Isit tietää tässä kravaatissa, että koska siellä haisee, jollain on kakka housussa. Siksi tämä [kortti] pitää antaa jollekin, jolla on vauva.”
[MANTE: ”Piirrän vaipan.”]

kravatti 4: nurmikko sateessa

Keltaisena räiskyvä paita sai sadeaiheisen kravatin, jossa kastumista vastaan taisteltiin keltaisten sateenvarjojen avulla. Tämä kortti valikoitui saajalleen, ”koska se on niin värikäs”.

”Kravatissa on nurmikko ja pensaita. Tässä sataa, koska aurinko on rikki ja ne on voimakkaita ne sadepisarat. Siksi tarvitaan keltainen sateenvarjo. Nurmikolla on myös vaatteita kuivumassa.
[M: ”Lisää keltaista!”]

Kravatti 5: lahjapaketti avaruusraketissa

Oranssiin kauluspaitaan syntyi avaruusrakettiteemainen kravatti – koska joskus lahjapaketit voivat olla niin pitkiä, että niiden kuljettamiseen tarvitaan kokonainen raketti!

”Kravatissa on pitkä lahjapaketti, jonka sillä on avaruusraketti. Paketti on rusetoitu huolellisesti. Paketin päällä on ukko, joka ohjaa rakettia.”

rannekoru-kauluspaitakortti

Isänpäiväkorttien kylkiäisenä syntyi vielä yksi bonuskortti isoäidin synttärikortiksi. Päätimme hyödyntää samaa ideaa, mutta korvata kravatin helminauhalla. Ensin lapset saivat suunnitella helmistä rannekorun, jonka sovitimme paidan kaulusten alle kaulakoruksi. Paidasta piti tehdä huomattavasti isänpäiväkortteja pienempi, jotta mittasuhteet saatiin sopimaan yhteen. Liitin takapuolelle vielä suikaleen pahvia kovikkeeksi, jotta paita säilyttäisi ryhtinsä painavan korunkin kera. Tästäkin tuli aika metka!

Lue myös:

• Ykskymmentä ja kymmenentoista – miten opetella numeroita ja kirjaimia lasten kanssa?
• Kotiparturin kokeiluja – vinkkejä lasten hiustenleikkuuseen
• Lasten kanssa metsässä – miten retkeilijöitä kasvatetaan?
• Tänään syödään hymynaamoja – vastaisku nirsoilulle!

Psssst. Äijä-äidin löydät Instagramista , Facebookista – ja nyt myös TikTokista!

”Äiti, haluaisin sellaiset synttärit, että siellä olisi tosi paljon jäätelöä. Ja sitten haluaisin perustaa jätskikiskan metsään kaikille kamuille!”  Esikoisen ääneen lausumasta ajatuksesta se alkoi – nimittäin 4-vuotissynttäreiden suunnittelu. Hyvin nopeasti oli selvää, että tällä kertaa juhlien teemana olisi jäätelö. Vaan millaiset olivat lapsen suunnittelemat synttärit?

Esikoinen sai tällä kertaa suunnitella itse synttärinsä. Lopputuloksena syntyi metsään perustettu pop-up -jäätelökioski.

esikoisen suunnittelemat synttärit

Kaverisynttäreiden konsepti hahmottui nopeasti: Kyhäsimme metsään pop-up -jäätelökioskin, jonne kutsuimme kaikki esikoisen kamut perheineen piipahtamaan. Kioski syntyi viireistä, ilmapalloista, tarjoilupöydästä ja mainoskylteistä. Jäätelömakuja oli neljää sorttia ja aikuisille kahvitarjoilu. Kannoimme metsään myös palloja, pihapelejä ja saippuakuplia, mutta ison osan leikeistä lapset kehittelivät keskenään.

Esikoisen ideassa oli paljon hyvää! Vieraita mahtui joukkoon rajoittamattomasti, sillä metsässä ei tilanahtaudesta tarvinnut stressata. Myös järjestelyt olivat näppärät ja vaivattomat toteuttaa. Vieraiden kannalta aikataulut olivat joustavat, sillä jäätelökioskilla saattoi vain nopeasti piipahtaa tai jäädä leikkimään pidemmäksikin aikaa. Samalla oli hauska tutustua paremmin myös lapsen kavereiden perheisiin.

Juuri ennen juhlien alkua tuli kuitenkin yksi ongelma: Esikoinen ei halunnut olla myyntitiskillä kiinni kuin hetken, mutta äitikään ei kelvannut jäätelönmyyjäksi. ”Sen pitää olla joku muu. Vaikka Äiti-Äijä Jädeläinen.” Niinpä otimme pikaisen puhelun Jädeläisen suuntaan, piipahdin peruukkilaatikolla ja kuinka ollakaan, jäätelönmyyjä Jädeläinen saatiin kuin saatiinkin lyhyellä varoitusajalla paikalle.

Äiti ei kelvannut jäätelönmyyjäksi, mutta onneksi ratkaisu löytyi peruukkilaatikosta.

jäätelöä, jäätelöä, jäätelöä

Alun perin tarkoituksena oli toistaa sama konsepti myös sukulaissynttäreillä, mutta sattumoisin meille tarjoutuikin tilaisuus vuokrata juhliin pehmiskone. (Aiheesta voit lukea lisää TÄÄLTÄ.) Se oli menestys! Rakensimme jäätelöille tuunauspisteen, jossa oman annoksensa sai koristella marjoin, strösselein ja kastikkein, eikä juhliin olisi enää muuta tarjoilua tarvittukaan. Kakkukin jäi syömättä.

”Minulla on kyllä vieläkin nälkä. Jäätelönnälkä”, esikoinen huokaisi kahden annoksen jälkeen, kun lupaa ei herunut enää kolmanteen pehmikseen. ”Pidetäänkö huomenna taas uudet jäätelöjuhlat?”

Esikoisen jädekiskalla oli tarjolla neljää eri jäätelömakua ja kahvia aikuisille.

jäätelönhuurteinen 4-vuotishaastattelu

Kuten asiaan kuuluu, yritimme jäätelönsyönnin lomassa udella tuoreelta nelivuotiaaltamme uuden ikävuoden tuomia elämänviisauksia. Tässä siis jäätelönhuurteinen 4-vuotishaastattelu!

Mikä sinusta tulee isona?
”Tenniksenpelaaja sunnuntaina ja lauantaina, veturinkuljettaja… ja sitten minusta tulee tuommoinen äiti.”

Oi, miten ihanaa!
”Lapsia minulla on ööö… kuusi. Kuusi lasta. Ja mä haluan, että mulle tulee semmoisia lapsia kuin Mante. Ja haluan, että Mantellekin tulee lapsia.”

Mikä sinusta on kivointa maailmassa?
”Mante.”

Entä inhottavinta?
”Ei mikään.”

Onko kivaa olla lapsi?
”On. Ja jännittävää olla aikuinen.”

Mikäs aikuisuudessa on jännittävää?
”Kun mä oon jo aikuinen. Minusta tuli kolmevuotiaana aikuinen.”

Lue myös:

• Tänään syödään hymynaamoja – vastaisku nirsoilulle
• Käsinukeista apua lastenkasvatukseen – vinkkejä vanhemmille
• Lasten suusta: Millaista on olla neljävuotias?

Psssst. Äijä-äidin löydät Instagramista , Facebookista – ja nyt myös TikTokista!