”Äiti, haluaisin sellaiset synttärit, että siellä olisi tosi paljon jäätelöä. Ja sitten haluaisin perustaa jätskikiskan metsään kaikille kamuille!”  Esikoisen ääneen lausumasta ajatuksesta se alkoi – nimittäin 4-vuotissynttäreiden suunnittelu. Hyvin nopeasti oli selvää, että tällä kertaa juhlien teemana olisi jäätelö. Vaan millaiset olivat lapsen suunnittelemat synttärit?

Esikoinen sai tällä kertaa suunnitella itse synttärinsä. Lopputuloksena syntyi metsään perustettu pop-up -jäätelökioski.

esikoisen suunnittelemat synttärit

Kaverisynttäreiden konsepti hahmottui nopeasti: Kyhäsimme metsään pop-up -jäätelökioskin, jonne kutsuimme kaikki esikoisen kamut perheineen piipahtamaan. Kioski syntyi viireistä, ilmapalloista, tarjoilupöydästä ja mainoskylteistä. Jäätelömakuja oli neljää sorttia ja aikuisille kahvitarjoilu. Kannoimme metsään myös palloja, pihapelejä ja saippuakuplia, mutta ison osan leikeistä lapset kehittelivät keskenään.

Esikoisen ideassa oli paljon hyvää! Vieraita mahtui joukkoon rajoittamattomasti, sillä metsässä ei tilanahtaudesta tarvinnut stressata. Myös järjestelyt olivat näppärät ja vaivattomat toteuttaa. Vieraiden kannalta aikataulut olivat joustavat, sillä jäätelökioskilla saattoi vain nopeasti piipahtaa tai jäädä leikkimään pidemmäksikin aikaa. Samalla oli hauska tutustua paremmin myös lapsen kavereiden perheisiin.

Juuri ennen juhlien alkua tuli kuitenkin yksi ongelma: Esikoinen ei halunnut olla myyntitiskillä kiinni kuin hetken, mutta äitikään ei kelvannut jäätelönmyyjäksi. ”Sen pitää olla joku muu. Vaikka Äiti-Äijä Jädeläinen.” Niinpä otimme pikaisen puhelun Jädeläisen suuntaan, piipahdin peruukkilaatikolla ja kuinka ollakaan, jäätelönmyyjä Jädeläinen saatiin kuin saatiinkin lyhyellä varoitusajalla paikalle.

Äiti ei kelvannut jäätelönmyyjäksi, mutta onneksi ratkaisu löytyi peruukkilaatikosta.

jäätelöä, jäätelöä, jäätelöä

Alun perin tarkoituksena oli toistaa sama konsepti myös sukulaissynttäreillä, mutta sattumoisin meille tarjoutuikin tilaisuus vuokrata juhliin pehmiskone. (Aiheesta voit lukea lisää TÄÄLTÄ.) Se oli menestys! Rakensimme jäätelöille tuunauspisteen, jossa oman annoksensa sai koristella marjoin, strösselein ja kastikkein, eikä juhliin olisi enää muuta tarjoilua tarvittukaan. Kakkukin jäi syömättä.

”Minulla on kyllä vieläkin nälkä. Jäätelönnälkä”, esikoinen huokaisi kahden annoksen jälkeen, kun lupaa ei herunut enää kolmanteen pehmikseen. ”Pidetäänkö huomenna taas uudet jäätelöjuhlat?”

Esikoisen jädekiskalla oli tarjolla neljää eri jäätelömakua ja kahvia aikuisille.

jäätelönhuurteinen 4-vuotishaastattelu

Kuten asiaan kuuluu, yritimme jäätelönsyönnin lomassa udella tuoreelta nelivuotiaaltamme uuden ikävuoden tuomia elämänviisauksia. Tässä siis jäätelönhuurteinen 4-vuotishaastattelu!

Mikä sinusta tulee isona?
”Tenniksenpelaaja sunnuntaina ja lauantaina, veturinkuljettaja… ja sitten minusta tulee tuommoinen äiti.”

Oi, miten ihanaa!
”Lapsia minulla on ööö… kuusi. Kuusi lasta. Ja mä haluan, että mulle tulee semmoisia lapsia kuin Mante. Ja haluan, että Mantellekin tulee lapsia.”

Mikä sinusta on kivointa maailmassa?
”Mante.”

Entä inhottavinta?
”Ei mikään.”

Onko kivaa olla lapsi?
”On. Ja jännittävää olla aikuinen.”

Mikäs aikuisuudessa on jännittävää?
”Kun mä oon jo aikuinen. Minusta tuli kolmevuotiaana aikuinen.”

Lue myös:

• Tänään syödään hymynaamoja – vastaisku nirsoilulle
• Käsinukeista apua lastenkasvatukseen – vinkkejä vanhemmille
• Lasten suusta: Millaista on olla neljävuotias?

Psssst. Äijä-äidin löydät Instagramista , Facebookista – ja nyt myös TikTokista!

Kyläjoulukalenteri on täällä taas – ja tällä kertaa se pääsi uutisiinkin!

Viime vuonna kerroin koronavuosien kynnyksellä kotikylällemme syntyneestä tavasta tehdä yhteisöllinen joulukalenteri koko kylän iloksi. (Juttu löytyy TÄÄLTÄ!) Luukut tulevat jakoon noin kuukautta ennen ja halukkaat saavat ottaa yhden toteutettavakseen. Vain mielikuvitus on rajana. Kalenterin luukuista on vuosien mittaan löytynyt kauniiden valoteosten ja sommitelmien lisäksi muun muassa konttiin rakennettu joulumaailma tehtävineen, glögipiste, temppurata, pakohuonepeli ja joulukonsertti.

Luukuissa vain mielikuvitus on rajana!

Tänä vuonna mekin päätimme ottaa luukun vastuullemme ja pienen aprikoinnin jälkeen aloimme suunnitella metsään tonttupolkua, jonka kävellessään muuttuu vähitellen tontuksi – siis Tonttuuntumispolkua.

Molemmat lapsetkin osallistuivat innoissaan Tonttuuntumispolun valmisteluihin miettimällä tonttunimiä ja tehtäviä polun rastipaikoille. Varsinaisen koristelutyön aloitimme Manten kanssa muutama päivä ennen h-hetkeä, ja edellisenä iltana vein vielä pimeän turvin rastilaput ja lyhdyt paikoilleen.

Tänä vuonna mekin päätimme ottaa luukun kontollemme. Niin syntyi Tonttuuntumispolku.

Kuinka ollakaan, luukkumme avautumisaamuna päädyin vielä Ylen toimittajan haastateltavaksi. Hän kun oli tullut tekemään juttua kyläjoulukalenteristamme. (Radiojuttu ei valitettavasti ole enää kuunneltavissa, mutta kalenterista tehty lyhyt uutisjuttu löytyy jutun lopusta.) Niinpä seisoin aamukahdeksalta metsässä esittelemässä Tonttuuntumispolkuamme toimittajalle. Kaikenlaisista hauskoista tilanteista sitä itsensä löytää!

Kiitokset kyläjoulukalenterimme organisoijatontulle sekä kaikkien jo avattujen ja vielä avaamattomien luukkujen loihtijoille joulunodotuksen ilosta ja innotuksesta!

Tonttuuntumispolku löytyy myös virtuaaliversiona Äijä-äidin Instagram-tililtä. Käy selvittämässä, millainen tonttu olet ja jätä oma tontunjälkesi kommentteihin!

Lue myös:

• Touhujoulukalenteri – erilainen lahja lapsille
• Jouluvalmistelukalenteri – näin jalostat jouluihmisen

Psssst. Äijä-äidin löydät myös Instagramista ja Facebookista!