Katse osui mustaan, ympäriltä punehtuneeseen pisteeseen Manten reidessä. Punkkihan se siinä! Koiranomistajana punkit ovat onneksi arkipäivää ja niitä on vuosien varrella tullut poistettua myös muun mökkikansan nahoista. Borrelioosinkin olen kerran sairastanut. Vaan miten punkki poistetaan?

Punkkihan se siinä!

Miten punkki poistetaan?

Ihoon kiinnittyessään punkit ovat vielä pieniä, pistemäisiä otuksia. Jos niitä ei heti huomaa, vähitellen ne kasvavat suuremmiksi ja helpommin havaittaviksi. Koiran turkista olen joskus löytänyt pavunkin mittoihin paisuneita punkkeja. Pian sen jälkeen ne jo irtoavat itsestään.

Punkki kannattaa kuitenkin irrottaa heti, kun sen on huomannut. Irrottamiseen on olemassa monenlaisia välineitä, joita saa sekä apteekeista että supermarketeista. Välineiden etu on se, että niillä irrotettuna punkin saa ihosta pois kokonaan. Kynsillä repiessä punkin pää lähtee helposti irti ja jää ihon alle muhimaan.

Itse käytän punkkien poistoon yleensä punkkikynää. Se on kuulakärkikynää muistuttava kapistus, jossa musteterän paikalla on pieni lasso. Se asetetaan poistettavan punkin ympärille ja kiristetään. Sitten kynää pyöräytetään ympäri ja punkki irtoaa. Toimenpide on niin helppo ja nopea, etteivät siitä älähdä sen enempää koira kuin lapsetkaan.

Punkki kannattaa hävittää joko polttamalla tai poksauttamalla se vaikkapa kynsien välissä. Ne vihulaiset kun ovat niin hanakasti hengissä säilyvää sorttia, etteivät ne kuole välttämättä vessanpöntöstä alas huuhdeltuinakaan.

Puremakohtaa kannattaa tarkkailla viikon ajan. Jos kohdan ympärille ilmestyy rengas tai ilmaantuu muita kummallisia oireita, kannattaa mennä lääkäriin. Useimmiten punkin puremista ei kuitenkaan aiheudu pitkäaikaisempaa haittaa. Vain kerran olen sairastanut borrelioosin ja siihenkin auttoi nopeasti aloitettu lääkekuuri.

Meillä käytetään punkkien poistoon punkkikynää

Millainen tauti on borrelioosi?

Ymmärtääkseni borrelioosi voi oireilla eri ihmisillä eri tavoin: päänsärkynä, lihaskipuina, kuumeiluna, väsymyksenä… Minulla oireet alkoivat polttavana lihaskipuna alaselästä. Yön aikana ne siirtyivät myös vatsan puolelle ja alkoivat sen jälkeen levitä kehossa ylös- ja alaspäin muihin lihaksiin. Seuraavan päivän aikana kipu saavutti jo sormet ja varpaat – tuntui kuin koko kroppa olisi ollut tulessa. Niinpä menin lääkäriin.

Ihostani ei koskaan löytynyt borrelioosille tyypillistä rinkulaa, mutta lääkäri kuitenkin epäili vahvasti borrelioosia ja määräsi siihen lääkekuurin. Jo vuorokaudessa lääkkeet alkoivat vaikuttaa ja olo helpottui. Minulla oli onnea, sillä tuohon aikaan borrelioosia ei läheskään aina tunnistettu, ja sen vuoksi oireet pääsivät monella kroonistumaan jättäen pysyviä haittoja. Nopeasti hoidettuna taudista ei kuitenkaan jäänyt mitään vaivoja.

Punkkirokote suojaa puutiaisaivokuumeelta

Toinen punkkien levittämä vitsaus on puutiaisaivokuume. Borrelioosia kinkkisemmän siitä tekee se, ettei siihen ole olemassa varsinaista lääkettä. Rokotteella siltä voi kuitenkin suojautua jo etukäteen.

Täksi kesäksi pääsimme Manten kanssa vihdoin piipahtamaan Punkkibussilla ja hakemaan itsellemme rokotteet. Miehelläni ja esikoisella on jo useampi rokote alla ja siksi heidän rokotevälinsäkinnon jo harventunut. Raskaanaollessa ja imettäessä en kuitenkaan aiemmin saanut rokotetta ottaa. Parin ensimmäisen rokotekerran välillä on vain jokunen viikko, ja kolmannen rokotteen saa vajaan vuoden sisällä niistä, mutta sen jälkeen rokotetarve harvenee huomattavasti.

Koiran punkkisirkus jäi historiaan

Minulla on ollut koira 9-vuotiaasta ja noiden vuosien aikana tutuiksi ovat tulleet monenmoiset punkinkarkoittimet pannoista teepuuöljyyn. Silti punkkeja on saanut poistaa koirista kesäkaudella melkein päivittäin.

Kun esikoinen oli vastasyntynyt, eläinlääkärimme kysyi tarkastuskäynnin yhteydessä, haluaisimmeko kokeilla uutta punkkilääkettä, johon monet koiranomistajat olivat tykästyneet. Tartuimme tarjoukseen välttääksemme punkkien kulkeutumisen koiran turkin mukana vauvaan.

Punkkilääke oli nimeltään Bravecto, ja siitä on tullut luottotuotteemme punkkeja vastaan. Lääke on koiralle syötettävä makutabletti, jonka vaikutus kestää 3 kuukautta. Tabletteja on pakkauksessa kaksi, joten paketti riittää koko punkkikaudeksi. Sen aloittamisen jälkeen ei ole punkkeja koirasta juuri löytynyt – ja silloinkin jos on, ovat ne kuolleet jo kiinnityttyään.

Lääkkeen huono puoli on se, että se on aika kallis. Lisäksi sen saaminen vaatii koiralle tehdyn terveystarkastuksen vuoden sisään. Olemme kuitenkin saaneet yhdistettyä lääkkeen hankinnan hammaskivenpoistojen ja rokotusten yhteyteen, joten ylimääräisiä lääkärikuluja siitä ei ole tullut.

Pasilla on toiminut Bravecto-merkkinen punkkitabletti

Mante istuu sylissäni kiinnostuneena punkkikynää katsellen, eikä oikein ehdi edes tajuta, mitä tapahtuu, kun pinkki on jo irrotettu. ”Punkki!” Mantekin huudahtaa, kun tutkailemme kynän vangitsemaa otusta ennen kuin se saa jatkaa matkaansa kamiinan liekkien loimuun.

Lue myös:

• Kellarimököttäjä ja koirankarvankiskoja – koira vauvaperheessä
• Affektikohtaus, unikauhukohtaus ja unissakävely – kolme kummallista ilmiötä, joita ei kannata pelästyä
• Jäätelöä, jäätelöä, jäätelöä – kun esikoinen suunnitteli itselleen synttärit
• Tänään syödään hymynaamoja – vastaisku nirsoilulle

Psssst. Äijä-äidin löydät Instagramista , Facebookista – ja nyt myös TikTokista!

Kuvaus valvomisen vuodestamme on ollut blogini ylivoimaisesti luetuin juttu. Siksi ei ollutkaan kovin yllättävää, että kysellessäni juttutoiveitanne, valtaosa toivoi että kertoisin, miten olemme valvomisen vuodesta palautuneet. Minäpä kerron! (Lue: Valvomisen vuosi – mitä tapahtuu, kun ei nuku kunnolla yli vuoteen)

Kylpyhuoneen matolla on pehmeä nukkua

Palautuminen alkoi nopeasti

Kun lapset alkoivat tammikuussa yhtäkkiä nukkua paremmin, äkisti tuplaantuneen unimäärän vaikutukset rupesivat näkymään nopeasti. Valvomisen vuoden aikana olimme ehtineen kokeilla kaikkea saadaksemme enemmän unta, mutta tuloksetta. Se mikä lopulta auttoi, oli aika. Eräänä yönä meillä vain nukuttiin kolmen tunnin sijasta kuusi. Ja kun sama toistui seuraavanakin yönä, ja sitä seuraavana, tajusimme vähitellen selvinneemme koitoksesta.

Jo parin viikon jälkeen minusta alkoi tuntua, että olin palautunut 15 kuukauden valvomisesta. Eihän se tietenkään totuus ollut! Kaikki vain alkoi tuntua paljon paremmalta heti, kun uni oli korjannut suurimmat suuntaviivat raiteilleen. Tunsin olevani taas minä ja ymmärtäväni jotakin ympäröivästä maailmasta. Aloin muistaa menneiden päivien tapahtumia, ajatella kirkkaammin ja selkeämmin ja saada voiman takaisin urheiluun tottuneeseen kehooni.

Nopeasti huomasin myös vastustuskykyni parantuneen. Silloinkin kun muut perheessämme sairastelivat, vältin usein taudit ja säilyin terveenä.

Joskus uni ottaa vallan kesken leikkienkin!

Salakavalia seurauksia

Kävi kuitenkin niin, että kroppani alkoi reagoida äärimmäiseen valvomiseen siitä jo selvittyään. Vaikka valvomisen vuoden pää- ja selkäkivut katosivat nukkumisen myötä, kevään aikana selkäni alkoi kipeytyä uudelleen, useampaan otteeseen jopa pahaan kuntoon. Hieroja totesi, ettei lantionseutuni ollut vielä puolentoista vuoden jälkeenkään palautunut synnytyksestä, minkä takia haittavaikutukset olivat alkaneet vähitellen kiipiä selkää ylöspäin. ”You need to rest and stretch more”, hän patisti.

Kesän korvilla kampaajani puolestaan kauhisteli, että lähes kolmannes hiuksistani oli kadonnut jonnekin. Kysellessään, oliko elämässäni tapahtunut viimeisen vuoden aikana jotain erikoista, kerroin unettomista ajoistamme. ”Se sen täytyy olla”, kampaaja tuumi. ”Hiukset reagoivat äärimmäisiin koetuksiin viiveellä.” Lopuksi hän vielä lohdutteli, että hiukseni kyllä kasvaisivat takaisin, mutta aikaa se vaatisi.

Nukkuminen on ihanaa!

Kauaskantoisia vaikutuksia

Vaikka unettomat yöt tuntuvat jo kaukaiselta muistolta, aika-ajoin niiden vaikutuksen huomaa yhä.  Olen kuullut sanottavan, että elimistöllä voi mennä jopa viisi vuotta palautua vuoden äärimmäisestä valvomisesta. Tammikuussa 2027 siis viimeistään muistan, miltä normaali olotila tuntuu.

Selvimmin vaikutuksen huomaa, kun hyvät unemme hetkellisesti katoavat esimerkiksi sairastelun tai painajaiskausien vuoksi. Voimat tuntuvat nimittäin olevan loppu sekä minulta että mieheltäni jo ensimmäisen valvotun yön jälkeen, mikä tuntuu suorastaan naurettavalta. Ei tarvita kuin viikon sairasteluputki, niin olemme yhtä sekaisin kuin 15 kuukauden valvomisen loppumetreillä: Tavarat ovat kateissa, koira unohtuu ulos, jääkapin ovi jää auki ja kalenterin päivät sekoittuvat keskenään.

Pidän edelleen pienenä ihmeenä sitä, että parhaimpina öinä molemmat lapsemme ovat yhtä aikaa unessa iltakymmenestä aamukuuteen

Palautumisen prosessi on pitkä mutta palkitseva

Onneksi tasapaino taas palautuu parin hyvin nukutun yön jälkeen. Ajoittaiset valvomisjaksot vain muistuttavat siitä, miten hyvin asiat meillä ovat nykyään. Pidän edelleen pienenä ihmeenä sitä, että parhaimpina öinä molemmat lapsemme ovat yhtä aikaa unessa iltakymmenestä aamukuuteen, eikä yöllisiä herätyksiä tule kuin muutama.

Nukkuminen on ihanaa!

Lue myös:

• Valvomisen vuosi – mitä tapahtuu, kun ei nuku kunnolla yli vuoteen?
• Vähäunisista lapsista
• Affektikohtaus, unikauhukohtaus ja unissakävely – kolme kummallista ilmiötä, joita ei kannata pelästyä

Psssst. Äijä-äidin löydät myös Instagramista ja Facebookista – ja nyt myös TikTokista!