Äitivaiva nimeltä jännetuppitulehdus

Joulun alla se alkoi koputella vasemmassa ranteessa. Aluksi en kiinnittänyt siihen mitään huomiota, ajattelin sen sillä lähtevän. Mutta se oli sinnikäs ja koputteli päivä päivältä kovempaa, kunnes eräänä päivänä esikoisen apinatankona toimiessani tajusin, että ranteeni ei pidä.

Jännetuppitulehdus on tuttu vaiva jo nuoruudesta. Se iski musiikkiluokilla monelle, usein tutkintojen lähestyessä tai muun intensiivisen harjoittelun seurauksena. Vaiva nimittäin saa yleensä alkunsa raajaan kohdistuvasta poikkeuksellisesta ja pitkään jatkuneesta rasituksesta, joka aiheuttaa tulehdustilan. Hoitokonsti oli kuitenkin yksinkertainen: soittamisesta piti pitää taukoa.

Kun vaiva ilmestyi esikoisen vauva-aikana ranteeseeni, tilanne oli kuitenkin kinkkisempi. Miten lopettaa kiputilan aiheuttanut rasitus eli vauvan nostelu, kun koko elämä on pelkkää vauvan nostelua?

Kysyessäni asiaa tutulta lääkäriltä, hän hymyili anteeksipyytävästi: ”Siihen on syynsä, miksi jännetuppitulehduksen paraneminen kestää pienten lasten äideillä usein kuukausia.”

Tämäkin äitivaiva parani kuitenkin ajan kanssa. Aivan kuten lääkäri oli ennustanut, ranne äksyili muutaman kuukauden, ja sitten kipu katosi – niin kuin muutkin vauva-ajan vaiheet. Äitiaivot huolehtivat lopusta. En edes muistanut, että minulla oli moista vaivaa koskaan ollutkaan, kunnes tunsin tutun säryn ripustautuneen taas ranteeseeni.

Kämmenen venyttäminen seinää vasten sormet alaspäin auttaa kotikonstina jännetuppitulehdukseen.

Aivan kuten esikoisenkin kohdalla jännetuppitulehdus kehittyi huomaamatta arjen tiimellyksessä. Tällä kertaa se oli kuitenkin huomattavasti äkäisempi: kiipeili kipuna korkealle kyynärtaipeeseen ja jäykisti ranteen kuin sementti. Käännyin taas kummastuneena tutun lääkärin puoleen ihmetellen vaivan rajuutta. ”Viimeksi kanniskelit vain vauvaa. Nyt sinulla on lisänä tuo 13 kiloinen taapero”, lääkäri huomautti.

Sain kuitenkin kätevän ja vauva-arkiystävällisen vinkin hätäensiavuksi: Kämmen seinää vasten sormet alaspäin suunnattuina ja käsivarsi suorana. Venytä hetki. Ravistele käsi. Toista niin monta kertaa päivässä kuin mahdollista.

Ja tiedättekö, näinkin pieni asia on tuonut suuren avun!

Huom. En ole lääketieteen taitaja. Jännetuppitulehdukseen liittyvät tiedot ovat peräisin perhepiirin lääkäreiltä sekä terveyskirjasto.fi -sivulta.