Tänä vuonna päätimme taiteilla isänpäiväkorteiksi kauluspaidat, joita somistivat lasten suunnittelemat kravatit. Esikoinen vastasi niiden tussaamisesta ja Mante viimeisteli luomukset värikynillä. Taiteilun lomassa esikoinen innostui (Manten kompatessa) tarinoimaan kravattien kuvista niin lennokkaasti, että päätin jakaa tarinat täälläkin. Tässä hauska kortti lasten kanssa askarreltavaksi!

Miten kauluspaitakortti tehdään?

Kauluspaitakorttia varten tarvitset haluamasi kokoisen palan paperia. (Nämä on tehty A4-koossa.) Leikkaa paperin yläreunaan saksilla muutaman sentin levyiset kaistaleet- Älä kuitenkaan leikkaa suikaletta kokonaan irti vaan leikkaamatta paperin keskeltä jokusen sentin pätkä. Käännä suikaleiden yläkulmat toisiaan vasten alla olevan kuvan mukaisesti, jolloin syntyy kaulukset. Kiinnitä kaulukseen ”napit”, muotoile ja koristele paitaan sopiva kravatti ja liimaa se paikoilleen. Kravatin alareunan voi jättää myös liimaamatta, jolloin sen alle voi kätkeä viestin. Lopuksi liimaa kaulukset.

Meillä lapset vastasivat värien ja ”nappien” valinnasta sekä kravatin suunnittelusta ja toteutuksesta. Neljävuotias taiteili tussein ja kaksivuotias värikynin. Minulle jäivät leikkaaminen ja liimaaminen sekä onnitteluviestien kirjaaminen esikoisen sanelusta.

Lapset valitsivat paitojen värit ja kauluksen koristeet. Samalla syntyi samasta ideasta kimmokkeen saanut synttärikortti isoäidille.

kravatti 1: meri

Viininpunaisessa paidassa komeileva kravatti sai inspiraationsa merestä ja se myös päätyi purjehduksesta pitävälle isoisälle.

”Kravatin meri on niin sininen, ettei valkoista näy. Tässä meressä ei saa veneillä, koska siinä uidaan. Täällä on myös laitureita, jotka on sidottu veteen.”
[MANTE: ”Meri. Lisää sinistä!”]

Kaikki kortit valmiina!

kravatti 2: bussireitit

Esikoinen on ollut aina kiinnostunut bussien reiteistä ja osaakin lähiseudun linjurien pääteasemat ulkoa. Hänen isänsä on ollut lapsena samanlainen. Tästä syystä ja siksi, että isän lempiväri on vihreä, perhosilla somistettu vihreä kauluspaita bussireittikravatilla päätyi isänpäiväkortiksi omalle isälle.

”Tässä kravatissa on bussin numero 1 reitti. Pallot on pysäkkejä. Ja tässä on toisen bussin reitti. Se menee sillan yli. Tähän tulee aika monta reittiä.”
[MANTE: ”Minä piirrän punaisen bussin. Äiti auta!”]

kravatti 3: yllätys vaipassa

Isän ja isoisien lisäksi lapset halusivat yllättää isänpäiväkortilla myös enonsa, jonka perheeseen odotetaan uutta pienokaista. Kravatin teemakin oli vauvaperheelle sovitettu: yllätys vaipassa.

”Isit tietää tässä kravaatissa, että koska siellä haisee, jollain on kakka housussa. Siksi tämä [kortti] pitää antaa jollekin, jolla on vauva.”
[MANTE: ”Piirrän vaipan.”]

kravatti 4: nurmikko sateessa

Keltaisena räiskyvä paita sai sadeaiheisen kravatin, jossa kastumista vastaan taisteltiin keltaisten sateenvarjojen avulla. Tämä kortti valikoitui saajalleen, ”koska se on niin värikäs”.

”Kravatissa on nurmikko ja pensaita. Tässä sataa, koska aurinko on rikki ja ne on voimakkaita ne sadepisarat. Siksi tarvitaan keltainen sateenvarjo. Nurmikolla on myös vaatteita kuivumassa.
[M: ”Lisää keltaista!”]

Kravatti 5: lahjapaketti avaruusraketissa

Oranssiin kauluspaitaan syntyi avaruusrakettiteemainen kravatti – koska joskus lahjapaketit voivat olla niin pitkiä, että niiden kuljettamiseen tarvitaan kokonainen raketti!

”Kravatissa on pitkä lahjapaketti, jonka sillä on avaruusraketti. Paketti on rusetoitu huolellisesti. Paketin päällä on ukko, joka ohjaa rakettia.”

rannekoru-kauluspaitakortti

Isänpäiväkorttien kylkiäisenä syntyi vielä yksi bonuskortti isoäidin synttärikortiksi. Päätimme hyödyntää samaa ideaa, mutta korvata kravatin helminauhalla. Ensin lapset saivat suunnitella helmistä rannekorun, jonka sovitimme paidan kaulusten alle kaulakoruksi. Paidasta piti tehdä huomattavasti isänpäiväkortteja pienempi, jotta mittasuhteet saatiin sopimaan yhteen. Liitin takapuolelle vielä suikaleen pahvia kovikkeeksi, jotta paita säilyttäisi ryhtinsä painavan korunkin kera. Tästäkin tuli aika metka!

Lue myös:

• Ykskymmentä ja kymmenentoista – miten opetella numeroita ja kirjaimia lasten kanssa?
• Kotiparturin kokeiluja – vinkkejä lasten hiustenleikkuuseen
• Lasten kanssa metsässä – miten retkeilijöitä kasvatetaan?
• Tänään syödään hymynaamoja – vastaisku nirsoilulle!

Psssst. Äijä-äidin löydät Instagramista , Facebookista – ja nyt myös TikTokista!

Mitä kirjoja lapset valitsisivat, jos he saisivat päättää, mitä heille luetaan? Entä mikä saa heidät innostumaan lukemisesta? Otin 4- ja 2-vuotiaat lapseni mukaan Helsingin kirjamessuille ja annoin heille tärkeän tehtävän: Näyttää kirjatiskeistä kaikki ne kirjat, jotka he haluaisivat lukea, ja kertoa miksi.

Molemmat pojat löysivät messuilta oman lempisatuhahmonsa.

Aikuisen ennakko-oletukset osoittautuivat vääriksi

Etukäteen ajattelin, että tehtävä saattaisi mennä mönkään: Lapset osoittaisivat hyllyistä joka toisen kirjan tai heidän kiinnostuksensa leikkiin lopahtaisi ensimmäisen suoran jälkeen. Näin ei kuitenkaan käynyt. Lapset jaksoivat kahlata koko messualueen läpi ja valitsivat kustakin pisteestä kirjoja hyvin harkiten. Esikoinen jopa perusteli valintansa häkellyttävän hyvin.

Ennakko-oletukseni oli, että lapsia miellyttäisivät värikkäät kirjankannet ja kuvat, jotka liittyisivät heidän mielenkiinnon kohteisiinsa. Valintojen perustelut eivät kuitenkaan jääneet näin yksioikoisiksi.

Lasten kirjavalintoja

Ryhmä 1: tuttuja satuhahmoja

Mitä kirjoja lapset sitten valitsivat? Yhden selkeän ryhmän muodostivat kirjat, joissa seikkailivat heille valmiiksi tutut ja rakkaat hahmot: Fanni, Elmeri, Maisa, Tatu ja Patu, Pipsa, Ryhmä Hau, Molli ja Mauri Kunnaksen eläinotukset.

”Valitsin kirjoja, joiden hahmot olivat minulle tuttuja, koska tiesin valmiiksi, että tykkään niistä ja ne on hyviä. Sitten vaan katsoin, mitä [sarjojen] kirjoista en ole vielä lukenut ja otin sen, jonka kansikuva vaikutti kivoimmalta.” (Esikoinen, 4v)

”Elmeri! Missä Elmeri? Minun kirja! Toinen Elmeri! Tää!” (Mante, 2v)

Mante löysi oman suosikkinsa hyllystä – ja vieläpä sarjan kirjan, jota meillä ei vielä ollut!

RYHMÄ 2: kirjoja mielenkiinnon kohteista

Toisen selkeän ryhmän muodostivat kirjat, joiden kannet paljastivat niiden liittyvän lasten merkittävimpiin mielenkiinnonkohteisiin: juniin, ratikoihin, kaivureihin, eläimiin tai kirjaimiin. Ennakko-oletukseni osui siis osittain oikeaan. Pelkkä kansi ei kuitenkaan vielä riittänyt valituksi tulemiseen. Esikoinen selaili ja arvioi kirjoja pitkään ja hartaasti. Mante puolestaan tarkisti, löytyykö kirjasta toiminnallisuutta, ja teki valintansa sen perusteella.

”Koska tykkään ratikoista, katsoin kirjat, joiden kannessa oli ratikka. Jos sisälläkin oli paljon ratikkajuttuja, valitsin ne, mutta jos siellä olikin vaan jotain tylsää, en valinnut.” (Esikoinen, 4v)

”Ratikka! Kaivuri!” [Selaa kirjaa. Jos kirjassa on toiminnallisuutta: ”Tää!”, jos ei: ”Pois!”]

Kaivuri bongattu!

Ratikka bongattu!

RYHMÄ 4: tykätyt kirjaideat

Lapset tuntuivat olevan myös hyvin tietoisia, millaisista kirjoista juuri nyt tykkäävät, ja etsivät sellaisia hyllyväliköistä. Kolmas ryhmä muodostui siis hyväksihavaituista kirjatyypeistä: Etsimis- ja nappikirjoista (joista jälkimmäiset ovat erityisesti Manten suosiossa).

”Me tykätään nyt tosi paljon etsimiskirjoista, koska se on hauskaa.” (Esikoinen, 4v)

”Tosi paljon eläimiä! Nappeja!” (Mante, 2v)

ryhmä 4: yllätysvalinnat

Valittujen kirjojen joukossa oli kuitenkin myös muutama sellainen, joka ei kuulunut mihinkään edellisistä kategorioista. Ne olivat kaikki esikoisen valitsemia. Niinpä kysyin häneltä vielä erikseen, mikä oli valintaperuste näiden kirjojen kohdalla.

”Tämän kannessa oli isot kirjaimet, joita on hyvä harjoitella. Tykkään harjoitella kirjaimia. Siinä oli myös paljon punaista. Punainen on minun lempikirjankansiväri. Aina jos niissä on paljon punaista katson vähän tarkemmin, ovatko ne muuten hyviä. Nämä olivat.”

Värilläkin voi siis olla väliä!

Tässä kirjassa esikoiseen vetosivat kannen suuret kirjaimet ja punainen väri. Selailunkin jälkeen se vaikutti mielenkiintoiselta.

Nämä kirjat lapset valitsivat:

• Pöyhönen & Livingston: Fanni ja levoton liikeri (Kumma),
• Oxlade & Tuya: Etsi, korjaa ja jatka matkaa (Mäkelä),
• Davies & Hu: Miten kirja syntyy (Mäkelä),
• Lucy Cousins: Maisa sairaalassa (Mäkelä)
• Lucy Cousins: Maisan luontoretki (Mäkelä),
• David McKee: Elmeri – Etsi ja löydä (Mäkelä),
• Hälytys! Ryhmä Haun pelastuspartio (Otava),
• Peppa Pig: Pipsan taiturinäytös (Otava),
• Jaatinen (toim.): Nuku hyvin – Iloisia iltasatuja pienille (Otava),
• Petteri Kaniinin luontoretki (Otava),
• Havukainen & Toivonen: Tatun ja Patun ihmeellinen joulu (Otava)
• Mauri Kunnas: Kuka kaappasi auringon (Otava)
• Katri Kirkkopelto: Molli ja pöpi pipi (Lasten Keskus)
• Katri Kirkkopelto: Molli ja maan ääri (Lasten Keskus),
• Kalle Nuuttila: Äkkää ja tökkää liikenteessä (Lasten Keskus),
• Nikola Kucharska: Tosi tarua lohikäärmeistä (Lasten Keskus)

HUOM. Kuljimme kaikkien kustantamoiden tiskit läpi, mutta esimerkiksi WSOY:n pisteellä tungos vaikutti siihen, etteivät lapset viihtyneet kirjoja katselemassa kuin hetken ennen kuin halusivat jatkaa eteenpäin. Tämä on vrmasti osaltaan vaikuttanut siihen, ettei kaikista kustantamoista ole valittu kirjoja.

Lue myös:

• Ykskymmentä ja kymmenentoista – miten opetella numeroita ja kirjaimia lasten kanssa?
• Mitä lapseni ovat opettaneet minulle lukemisesta?
• Onnelliset aakkoset: Lukemisen leikkejä
• Kirjavinkkejä lapsille: Lukemista arjen ja oppimisen tueksi

Psssst. Äijä-äidin löydät Instagramista , Facebookista – ja nyt myös TikTokista!