Mitä kirjoja lapset valitsisivat, jos he saisivat päättää, mitä heille luetaan? Entä mikä saa heidät innostumaan lukemisesta? Otin 4- ja 2-vuotiaat lapseni mukaan Helsingin kirjamessuille ja annoin heille tärkeän tehtävän: Näyttää kirjatiskeistä kaikki ne kirjat, jotka he haluaisivat lukea, ja kertoa miksi.

Molemmat pojat löysivät messuilta oman lempisatuhahmonsa.

Aikuisen ennakko-oletukset osoittautuivat vääriksi

Etukäteen ajattelin, että tehtävä saattaisi mennä mönkään: Lapset osoittaisivat hyllyistä joka toisen kirjan tai heidän kiinnostuksensa leikkiin lopahtaisi ensimmäisen suoran jälkeen. Näin ei kuitenkaan käynyt. Lapset jaksoivat kahlata koko messualueen läpi ja valitsivat kustakin pisteestä kirjoja hyvin harkiten. Esikoinen jopa perusteli valintansa häkellyttävän hyvin.

Ennakko-oletukseni oli, että lapsia miellyttäisivät värikkäät kirjankannet ja kuvat, jotka liittyisivät heidän mielenkiinnon kohteisiinsa. Valintojen perustelut eivät kuitenkaan jääneet näin yksioikoisiksi.

Lasten kirjavalintoja

Ryhmä 1: tuttuja satuhahmoja

Mitä kirjoja lapset sitten valitsivat? Yhden selkeän ryhmän muodostivat kirjat, joissa seikkailivat heille valmiiksi tutut ja rakkaat hahmot: Fanni, Elmeri, Maisa, Tatu ja Patu, Pipsa, Ryhmä Hau, Molli ja Mauri Kunnaksen eläinotukset.

”Valitsin kirjoja, joiden hahmot olivat minulle tuttuja, koska tiesin valmiiksi, että tykkään niistä ja ne on hyviä. Sitten vaan katsoin, mitä [sarjojen] kirjoista en ole vielä lukenut ja otin sen, jonka kansikuva vaikutti kivoimmalta.” (Esikoinen, 4v)

”Elmeri! Missä Elmeri? Minun kirja! Toinen Elmeri! Tää!” (Mante, 2v)

Mante löysi oman suosikkinsa hyllystä – ja vieläpä sarjan kirjan, jota meillä ei vielä ollut!

RYHMÄ 2: kirjoja mielenkiinnon kohteista

Toisen selkeän ryhmän muodostivat kirjat, joiden kannet paljastivat niiden liittyvän lasten merkittävimpiin mielenkiinnonkohteisiin: juniin, ratikoihin, kaivureihin, eläimiin tai kirjaimiin. Ennakko-oletukseni osui siis osittain oikeaan. Pelkkä kansi ei kuitenkaan vielä riittänyt valituksi tulemiseen. Esikoinen selaili ja arvioi kirjoja pitkään ja hartaasti. Mante puolestaan tarkisti, löytyykö kirjasta toiminnallisuutta, ja teki valintansa sen perusteella.

”Koska tykkään ratikoista, katsoin kirjat, joiden kannessa oli ratikka. Jos sisälläkin oli paljon ratikkajuttuja, valitsin ne, mutta jos siellä olikin vaan jotain tylsää, en valinnut.” (Esikoinen, 4v)

”Ratikka! Kaivuri!” [Selaa kirjaa. Jos kirjassa on toiminnallisuutta: ”Tää!”, jos ei: ”Pois!”]

Kaivuri bongattu!

Ratikka bongattu!

RYHMÄ 4: tykätyt kirjaideat

Lapset tuntuivat olevan myös hyvin tietoisia, millaisista kirjoista juuri nyt tykkäävät, ja etsivät sellaisia hyllyväliköistä. Kolmas ryhmä muodostui siis hyväksihavaituista kirjatyypeistä: Etsimis- ja nappikirjoista (joista jälkimmäiset ovat erityisesti Manten suosiossa).

”Me tykätään nyt tosi paljon etsimiskirjoista, koska se on hauskaa.” (Esikoinen, 4v)

”Tosi paljon eläimiä! Nappeja!” (Mante, 2v)

ryhmä 4: yllätysvalinnat

Valittujen kirjojen joukossa oli kuitenkin myös muutama sellainen, joka ei kuulunut mihinkään edellisistä kategorioista. Ne olivat kaikki esikoisen valitsemia. Niinpä kysyin häneltä vielä erikseen, mikä oli valintaperuste näiden kirjojen kohdalla.

”Tämän kannessa oli isot kirjaimet, joita on hyvä harjoitella. Tykkään harjoitella kirjaimia. Siinä oli myös paljon punaista. Punainen on minun lempikirjankansiväri. Aina jos niissä on paljon punaista katson vähän tarkemmin, ovatko ne muuten hyviä. Nämä olivat.”

Värilläkin voi siis olla väliä!

Tässä kirjassa esikoiseen vetosivat kannen suuret kirjaimet ja punainen väri. Selailunkin jälkeen se vaikutti mielenkiintoiselta.

Nämä kirjat lapset valitsivat:

• Pöyhönen & Livingston: Fanni ja levoton liikeri (Kumma),
• Oxlade & Tuya: Etsi, korjaa ja jatka matkaa (Mäkelä),
• Davies & Hu: Miten kirja syntyy (Mäkelä),
• Lucy Cousins: Maisa sairaalassa (Mäkelä)
• Lucy Cousins: Maisan luontoretki (Mäkelä),
• David McKee: Elmeri – Etsi ja löydä (Mäkelä),
• Hälytys! Ryhmä Haun pelastuspartio (Otava),
• Peppa Pig: Pipsan taiturinäytös (Otava),
• Jaatinen (toim.): Nuku hyvin – Iloisia iltasatuja pienille (Otava),
• Petteri Kaniinin luontoretki (Otava),
• Havukainen & Toivonen: Tatun ja Patun ihmeellinen joulu (Otava)
• Mauri Kunnas: Kuka kaappasi auringon (Otava)
• Katri Kirkkopelto: Molli ja pöpi pipi (Lasten Keskus)
• Katri Kirkkopelto: Molli ja maan ääri (Lasten Keskus),
• Kalle Nuuttila: Äkkää ja tökkää liikenteessä (Lasten Keskus),
• Nikola Kucharska: Tosi tarua lohikäärmeistä (Lasten Keskus)

HUOM. Kuljimme kaikkien kustantamoiden tiskit läpi, mutta esimerkiksi WSOY:n pisteellä tungos vaikutti siihen, etteivät lapset viihtyneet kirjoja katselemassa kuin hetken ennen kuin halusivat jatkaa eteenpäin. Tämä on vrmasti osaltaan vaikuttanut siihen, ettei kaikista kustantamoista ole valittu kirjoja.

Lue myös:

• Ykskymmentä ja kymmenentoista – miten opetella numeroita ja kirjaimia lasten kanssa?
• Mitä lapseni ovat opettaneet minulle lukemisesta?
• Onnelliset aakkoset: Lukemisen leikkejä
• Kirjavinkkejä lapsille: Lukemista arjen ja oppimisen tueksi

Psssst. Äijä-äidin löydät Instagramista , Facebookista – ja nyt myös TikTokista!

Meillä eletään oppimisenhalun, tiedonjanon ja uudenlaiseen arkeen totuttelun aikakautta. Minä olen palannut neljän kotivuoden jälkeen töihin, Mante on aloittanut päiväkodin ja esikoinenkin siirtynyt siellä uuteen ryhmään. Leikeissä kiinnostavat värit, numerot, kirjaimet ja maailma ihmeineen ja arvoituksineen. Ei siis ihme, että myös lempilukemisina meillä on tällä hetkellä paljon kirjoja arjen ja oppimisen tueksi. Tässä tuoreita kirjavinkkejä lapsille!

Tässä tuoreita kirjavinkkejä lapsille!

kirjavinkkejä arjen tueksi

Sundström & Lindman: Tam-Tam menee päiväkotiin (Otava)

En tiedä, miten olisimme selvinneet kummankaan lapsemme päiväkodin aloituksesta ilman tätä kirjaa! Tam-Tam on nimittäin toiminut molempien päiväkotiin perhehdyttäjänä ja sopeuttajana. Ennen päiväkotiin menoa sadun avulla saattoi tutustua tulevaan ja syksyllä tarina toimii päiväkotipäivien läpikäymisen välineenä, sillä se sisältää kaikki tarhapäivän keskeiset elementit. Sanoja on sopivasti ja niiden sekaan on helppo lisäillä omiaan. Kuvat ovat liikuttavan ihania ja tunnerikkaita – ja liekö kuvittaja pitänyt lastemme päiväkotia esikuvanaan, sillä sekä rakennus että pihapiiri ovat sadussa lähes identtiset lastemme päiväkodin kanssa.

Tam-Tam on kuulunut molempien lastemme suosikkeihin. Sarjasta on juuri ilmestynyt toinen osa ”Tam-Tamin syntymäpäivä”.

Deutsch & Tadden: Susi ei saa unta (Mäkelä)

Molemmat lapsemme rakastavat tätä kirjaa, osittain varmasti sen ihanasta kuvituksesta ja kauniista kielestä johtuen, mutta varmasti myös siksi, että aihe on niin tärkeä. Kirjassa susi ei saa unta ja sen vuoksi hän lähtee sitä etsimään: haukotuksista, unilauluista, iltasadun sanoista… Välillä kun esikoisemme pyörii epätoivoisesti unta odottaen sängyssään, hänet rauhoittaa ajatus, että lopulta susikin löysi unen.

Mikko Kunnas: Jopas sattui, Noksu (Kvaliti)

Kunnaksen sarjakuvamainen satukirjakerronta vetoaa veljeksiimme. Noksulle sattuu ja tapahtuu, mutta siinä sivussa tarina opettaa kuin vaivihkaa pieniä asioita elämästä: Mahaan voi sattua, kun jännittää, kiehuvan veden lähellä täytyy muistaa olla varovainen, ja pyöräillessä on syytä käyttää kypärää. Kääntökirjaan mahtuu kaksi tarinaa, joten se sopii lukemiseksi lyhyeen tai vähän pidempäänkin lukuhetkeen.

Pikkiriikki naurattaa isompaa ja pienempää lukijaa, unen kadottanut susi puolestaan vetoaa kauniilla kuvillaan ja kerrontakielellään.

Lampela & Reittu: Prinsessa Pikkiriikki ja (kaamea) totuus vauvoista (Otava)

Prinsessa Pikkiriikin ja hänen mummonsa sutkautukset naurattavat meillä niin vanhempia kuin lapsiakin. Tämä tarina tarjoaa kuitenkin nauruntyrskähdysten lisäksi myös tietoa. Erityisen ilahduttavaa on se, että vaikka aihe (mistä vauvat tulevat ja millaista on saada pikkusisarus) on varsin monesti käytetty, tällä kertaa sitä käsitellään myös raikkaista näkökulmista: Miten vauvan voi saada yksin? Voiko kaksi äitiä tai isää saada vauvan? Miksi aikuisten on niin vaikea vastata lasten kysymyksiin tästä aiheesta?

Pöyhönen, Livingstone & Bellamine: Fanni ja suuri tunnemöykky (Kumma)

Jokaisen suuresti tuntevan ja tunteisiinsa tutustuvan kannattaisi tutustua myös Fanniin. Kirjasarjassa tutkitaan tunteita sympaattisten eläinkaverusten kommellusten kautta. Tekstissä sanoitetaan tunteita taitavasti ja kaunis kuvitus tarjoaa vielä rutkasti lisämateriaalia tunteista puhumiseen ja niiden tutkiskeluun. Kirjan lopussa on vielä tietopaketti aiheesta vanhemmille ja harjoituksia yhdessä lapsen kanssa tehtäviksi. Sarjan tässä osassa lähdetään Fanni-norsun kanssa markkinoille, kohdataan pettymys, harjoitellaan sisäisen tunnemöykyn nimeämistä ja pohditaan sitä, miksi tunteet tuntuvat niin suurilta.

Tom Percival: Täydellinen Taavi (Kumma)

Täydellinen Taavi on kirja rohkeasti erilaisille, erilaisuutta pelkääville, itseään etsiville ja epäröiville sekä erilaisuutta ympärillään huomaaville. Jo nelivuotiaan kanssa olemme tarinan luettuamme aikaansaaneet upeita keskusteluja erilaisuudesta ja itsen hyväksymisestä. Ne ovat molemmat aika keskeisiä teemoja meidän kaikkien elämässä.

Fanni ja Taavi tarjoavat oivan väylän tunteista puhumiseen lapsen kanssa. Elmeri-norsun etsintäleikeissä sen sijaan vierähtää tovi jos toinenkin.

kirjavinkkejä oppimisennälkäisille

Lucy Cousins: Tiedätkö mitä, Maisa (WSOY)
+ Maisan lentomatka (Mäkelä)

Meillä rakastetaan Maisoja! Erityisesti ne ovat kohta kaksivuotiaan Manten suosiossa. Viime aikoina perinteisemmät Maisa-tarinat ovat jääneet taka-alalle ja Maisan tietokirjat sekä oppimista tukevat opukset ovat alkaneet kiinnostaa. ”Maisan lentomatkassa” käydään läpi, mitä kaikkea tapahtuu lentokentällä ja lentokoneessa yhden matkan aikana. ”Tiedätkö mitä, Maisa” puolestaan johdattelee lukijan värien, numeroiden, muotojen, kirjaimien ja nimeämisen maailmaan. Jälkimmäisessä erityistä ihastusta herättävät luukut, joiden takaa löytyy pieniä tipuja ja paljon muuta mukavaa.

David McKee: Elmeri – etsi ja löydä värejä (Mäkelä)

Elmeri on väriä vaihtava norsu, joka tykkää paitsi piiloutua, myös seikkailla supervärikkäissä maisemissa muiden eläinotusten seassa. Tämä suuri, pahvikantinen kirja kestää maistelua ja vähän kovempiakin otteita, mutta tarjoaa värienopettelun ohessa puuhaa ja tekemistä myös vähän vanhemmalle lukijalle. Löydätkö Elmerin, nallet ja täplikkään leopardin? Myös Elmerin huivi taisi matkan varrella hävitä jonnekin.

Maisa-kirjat tuntuvat säilyttävän lumonsa lasten silmissä sukupolvesta toiseen. Oppi&ilo-kirjasarja puolestaan houkuttelee oppimaan leikin kautta.

puuhaa oppimisen tueksi

Sormenjälkipuuhaa – kissoja ja koiria (Nemo)

Lapsemme eivät ole koskaan olleet erityisen innostuneita piirtämisestä, mutta tämän kirjan äärelle sain esikoisen pysähtymään pidemmäksikin aikaa. Joka aukeamalta löytyy hauska tehtävä, jossa kuvaa sormenjälkitaiteella täydentämällä tulee samalla luoneeksi jotain uutta. Kirjan reunaa somistaa runsas väripaletti, jonne on kiva kastaa sormet ja ryhtyä taiteilemaan. Tehtävistä löytyy omansa niin suurpiirteisille huiskijoille kuin hienomotorisempaa harjoitusta sitä kaipaaville.

Ensimmäiset kirjaimet / Ensimmäiset aakkoset (Oppi&ilo)

Koko kesän ajan aakkosiin viehtynyt esikoisemme kuljetti näitä tehtäväkirjoja mökkipaikasta toiseen. Oppi&ilo -sarjan aakkostehtävissä erityisen hauskaa on se, ettei tehtäviä tehdessään välttämättä edes tajua harjoittelevansa kirjaimia. Vuorijonoja, oravanloikkia ja linnan muureja piirrellessä tulee vain samalla harjoiteltua kirjainten muotoja. Sokkelot ja seuraamistehtävät puolestaan harjaannuttavat kynäotetta ja käden motoriikkaa valmiimmaksi kirjainten rustailuun. Poispyyhittävä tussi mahdollistaa tehtävien tekemisen moneen kertaan (ja irtoaa ihanan helposti myös sellaisilta pinnoilta, jonne tussin kärki on vaivihkaa eksynyt kirjan sivuilta!).

Lue myös:

• Ykskymmentä ja kymmenentoista – miten opetella numeroita ja kirjaimia lasten kanssa?
• Mitä lapseni ovat opettaneet minulle lukemisesta?
• Onnelliset aakkoset: Lukemisen leikkejä
• Terveisiä Kirjamessuilta!
• Mitä meillä luetaan: Lasten uusia lempikirjoja

Psssst. Äijä-äidin löydät Instagramista , Facebookista – ja nyt myös TikTokista!