Mitä tehdä, kun lapsilla on meno päällä ja kierroksia pitäisi saada alaspäin? Tässä viisi (ainakin ajoittain) toimivaa leikkivinkkiä rauhoittumiseen.

leikkejä rauhoittumiseen:

1. Sivellinhoitola / Automaalaamo

Leikkiin tarvitaan kokoelma erilaisia suteja ja siveltimiä. Lapsi asettuu selinmakuulle ja sulkee silmänsä. Aikuinen alkaa sivellä häntä hellästi erilaisia siveltimiä käyttäen, esimerkiksi käsivarsista, poskista, niskasta, nenänpäästä, jalkapohjista sekä sormien ja varpaiden väleistä. Jos lapsi on kovin kutinaherkkä, kannattaa käyttää suurempia pensseleitä ja pidempiä vetoja. Kun lapsi on ollut siveltävänä riittävän pitkään, voidaan vaihtaa rooleja. Siveltimien seuraksi voi ottaa myös esimerkiksi huiveja, höyheniä tai harsoja, jotka tuntuvat myös mukavalta iholla.

Kaikkein riehakkaimpina päivinä, kun paikoillaan makaaminen on mahdotonta, laitan pikkuvillikot suoraan sivelijän rooliin. Joskus auttaa myös tekemiseen motivoiva tarina: ”Olen kuullut, että olette maankuuluja sivellintohtoreita ja osaatte poistaa sivelemällä kaikenlaisia vaivoja. Osaisittekohan auttaa minua?…”

Leikkiä voi leikkiä myös versiona ”Automaalaamo” (tai vaikkapa Junamaalaamo, jos junat ovat enemmän lapsen mieleen). Tähän versioon tarvitaan puhdas maalitela ja erivärisiä papereita tai ämpäreitä maalipurkeiksi. Aikuinen asettuu makaamaan maahan autoksi ja lapsen tehtävänä on maalata hänet telalla halutun väriseksi, molemmilta puolilta. Ensin telaan otetaan haluttua väriä ja se suditaan haluttuun kohtaan aikuista.

Mante ei tällä kertaa malttanut makoilla ja halusi osallistua myös sivelemiseen. Rauhallisen hetken saimme joka tapauksessa!

2. Maan läpi menevä jalka

Aikuinen kertoo tekevänsä taikatempun, jos lapsi osaa olla ihan rennosti ja rauhassa ja kuunnella ohjeita. Lapsi asettuu maahan makaamaan ja sulkee silmänsä. Aikuinen pyytää pitämään jalat aivan suorina ja alkaa hitaasti kohottaa toista jalkaa ylöspäin, nilkasta kiinni pitäen. Kun jalka on kohotettu ylös asti, aikuinen pitää sitä hetken paikallaan ja alkaa sitten hitaasti laskea sitä alaspäin, pyytäen lasta kertomaan heti, kun jalka tuntuu menevän maan läpi.

3. Piirrä selkään

Lapsi istuu alas. Aikuinen asettuu hänen taakseen ja alkaa piirtää lapsen selkään. Lapsen tehtävänä on yrittää arvata, mitä selkään piirrettiin. Kuvien lisäksi leikin avulla voi harjoitella myös numeroiden ja kirjainten tunnistamista.

Rauhoittumisleikeissä on sekin kiva puoli, että niiden avulla aikuinenkin saattaa saada pienen rentoutushetken!

4. Tarkista varpaidenvälit

Jostain syystä nöyhtä viehättää lapsia. Ilmiötä voi hyödyntää iltariehujen pysäyttämiseksi tekemällä lapsesta vastaavan varpaidenvälitarkastajan. Ensin lapsi tarkastaa omat varpaidenvälinsä ja poistaa sieltä mahdolliset sukkanöyhdät. Sitten hän voi tehdä saman myös aikuisten varpaille. (Se tuntuu yllättävän rentouttavalta!)

P.s. Tämä leikki on esikoisen keksimä.

5. Lumoavien lelujen lipas

Yleensä jokaisella lapsella on leluja, jotka lumoavat eli vangitsevat huomion. Tällaisia voivat olla esimerkiksi tiimalasit, kuplamuovi, sinitarra, Fidget-painelulelut, sormihyrrät tai vaikkapa rannalta löytyneet sileät kivet. Lapsille voi koota omat lippaat tai aarrearkut, joihin on koottu joukko lasta lumoavia leluja. Aarrearkun säilytyspaikan kannattaa olla sellainen, että sen olemassaolo unohtuu. Tällöin sen esiin kaivamisessa ja sisällön tutkimisessa on aina myös uutuudenviehätystä, joka saa lapsen hetkeksi pysähtymään lelujen ääreen.

Junat ovat yksi esikoisen lumoava asia. Hänen aarrelippaastaan löytyykin muun muassa pieni nelivaunuinen juna, joka parissa näperrellessä saattaa vierähtää tovi jos toinenkin.

Bonusvinkki: Lukupesä

Toinen lapsistamme rauhoittuu hyvin myös kirjojen ääreen. Toinen sen sijaan ei, ellei lukemiseen kehittele jotakin lisähöystettä, kuten painelemista, luukkujen availua tai vipujen vääntelyä. Lukuhetkeen rauhoittumisessa auttaa myös lukupesä. Lukupesä on nimensä mukaisesti pieni, tiivis ja turvallinen tila, jonne änkeydymme lukemaan. Joskus se voi olla maja, toisinaan taas tiivis, peitosta tehty paketti, jonka sisällä kaikki olemme. Tärkeää on olla lähekkäin ja lämpimästi, kylki kylkeä vasten, ja antaa muun maailman jäädä lukuhetken ulkopuolelle.

Lue myös:

• Lue | Leiki | Liiku | Luo – mistä tulee Äijä-äidin slogan?
• Tänään syödään hymynaamoja – vastaisku nirsoilulle
• Käsinukeista apua lastenkasvatukseern – vinkkejä vanhemmille
• Vuosaarenhuippu – retkivinkki seikkailunnälkäisille lapsiperheille

Psssst. Äijä-äidin löydät Instagramista , Facebookista – ja nyt myös TikTokista!

Jälleen vietetään kansallista Lukuviikkoa eli lukutaidon teemaviikkoa. Tänä vuonna sen teemaksi on valittu ”Lukemalla parempi maailma”, mikä on aiheena myös valitettavan ajankohtainen. Lukuviikon kunniaksi ajattelin jakaa teille vinkkejä lukemiseen lasten kanssa – eli sen, mitä lapseni ovat opettaneet minulle lukemisesta!

Mantelle lukeminen on toimintaa, sanan joka merkityksessä.

Erilaista luettavaa erilaisille lukijoille

Lapsemme ovat kirjojen kuluttajina aivan erilaisia, vaikka molemmat on johdatettu satujen ja lukemisen maailmaan jo varhain. Esikoinen on aina tykännyt kuunnella satuja – jopa pitkiä, vaikkei häntä kovin helposti muuten saakaan rauhoittumaan aloilleen. Hän kuuntelisi lukemista loputtomiin ja kirjahyllystä löytyykin rutkasti lastenkirjaklassikoita Mauri Kunnaksesta Tove Janssoniin ja Kirsi Kunnakseen.

Pikkuveli Mante ei sen sijaan tahtonut kuunnella mitään ensimmäistä sanaa pidemmälle – kunnes keksimme, mikä on hänen juttunsa. Lukeminen alkoi kiinnostaa heti, kun ymmärsimme tarjota taaperolle toiminnallista luettavaa, eli kirjoja jotka tarjoavat tekemistä ja aktiviteettia kuuntelemisen lomassa. Esimerkiksi nappi-, luukku- tunnustelu ja palapelikirjojen myötä Mantekin on oppinut istahtamaan toviksi kirjojen ääreen. Manten lukuintoa on lisännyt myös se, etteivät kaikki kirjat löydy enää yhdestä paikasta, vaan niitä on ripoteltu kodissamme sinne, tänne ja tuonne. (Lisää aiheesta TÄÄLLÄ.)

Kirjojenkin äärellä voi leikkiä

Siinä missä Manten lukeminen on kovin touhukasta, myös esikoisen kanssa tykkäämme leikkiä kirjojen äärellä. Etenkin kun hän on kovin innostunut sanoista ja kielestä, tarjoavat kirjat ja tarinat monenlaista viihdettä. Esikoisemme on osoittanut meille, että jo kolmevuotias voi olla hyvinkin nokkela sanankääntäjä ja -vääntäjä. Hän tykkää esimerkiksi kokeilla, mitä sanoille tapahtuu, kun ensimmäisen kirjaimen vaihtaa, ja naureskelee monimerkityksellisille ilmaisuille.

Olemme kehitelleet esikoisen kanssa omia lukuleikkejämme, mutta kielellistä leikkisyyttä lukemiseen löytyy nykylastenkirjoista runsaasti omastakin takaa. Alkuun pääsee esimerkiksi Tatun ja Patun seikkailuilla, Prinsessa Pikkiriikin seurassa tai vaikka Onnelliset aakkoset -kirjasarjan parissa. Avain hukassa on myös ollut yksi aikaa kestäneistä lukusuosikeistamme. (Aiheesta lisää TÄÄLLÄ.)

Kivalta kuulostavia kirjavinkkejä kannattaa kerätä varastoon!

Lukuvinkkejä varastoon

Se että kirjojojen tarjonta on runsasta, on sekä haaste että mahdollisuus. Joskus voi tuntua hankalalta löytää loputtomasta kirjamerestä mitään. Toisaalta, valikoimasta löytyy varmasti jotain mieleistä jokaiselle. Minulla on tapana kuljeskella lasten kanssa kirjastoissa, kirjakaupoissa ja -messuilla, jotta näen, millaiset kirjat heitä vetävät puoleensa. Sama temppu onnistuu myös leikkikavereiden kirjahyllyjen äärellä.

Yritän poimia muistiin myös tuttavien, päiväkodin opettajien, bloggaajien ja lehtijuttujen vinkkauksia. Niiden joukosta löytyy aina uusia lempikirjoja. (TÄÄLTÄ löydät lukuvinkkejä yksivuotiaalle, TÄÄLTÄ vähän varttuneemmille lapsille ja TÄÄLTÄ  koko perheelle.)

lukeminen lähentää

Ei ole sattumaa, että niin monessa lapsiperheessä luetaan vähintäänkin iltasatu yhdessä. Kuuluupa monilla pariskunnillakin olevan tapana lukea ääneen toisilleen. Onhan yhdessä lukiessa luontevaa olla lähekkäin ja rauhoittua päivän melskeestä. Silloin on myös helppo heittäytyä puhumaan vähän painavammistakin asioista tai muista mielen mietteistä.

Taidokkaasti tehdyt lastenkirjat auttavat meitä myös kasvatustyössä. Esimerkiksi Fanni-kirjojen äärellä esikoisemme oppi puhumaan tunteistaan ja nimeämään niitä. Myös numerot ja värit hän oppi kuin huomaamatta lukemisen lomassa. Nyt vuorossa on aakkosten ihmettely. Mante puolestaan on taitava laastaroija, kiitos Urhon ja Onnan laastarikirjan, josta arjen ensiaputaito on opittu.

(TÄÄLLÄ on juttu siitä, mitkä ovat uusimpia ilmiöitä lastenkirjallisuuden saralla.)

Lukemisen äärellä on mahdollisuus levähtää, leikkiä ja lähentyä. (* kuvan kirjat saatu Otavalta)

äänikirjat – kiireisen himolukijan pelastus

Olen aina lukenut paljon ja rentoutunut kirjojen parissa. Kiireisessä lapsiperhearjessa omalle lukemiselle ei kuitenkaan tahtonut löytyä aikaa – kunnes sain mieheltäni joululahjaksi langattomat kuulokkeet. Kokeilen ensimmäistä kertaa äänikirjapalvelua ja jo ensimmäisen kuukauden jälkeen tajusin kuunnelleeni lähes yhtä monta kirjaa kuin olin ehtinyt kuluneen vuoden aikana lukea. Nykyarjessa kun kädet ovat täynnä työtä, mutta korvat usein toimettomina.

Kuulokkeiden ja äänikirjojen myötä sain rakkaan harrastukseni takaisin, mutta myös tunne omasta ajasta lisääntyi, vaikkei mikään oikeasti muuttunutkaan. Täydellinen diili! (Aiheesta lisää TÄÄLLÄ.)

Lue myös:

• Lue, leiki, liiku, luo – mistä tulee Äijä-äidin slogan?
• Miksi lapsille kannattaa laulaa?
• Miten puhua lapsille sodasta?

Psssst. Äijä-äidin löydät Instagramista , Facebookista – ja nyt myös TikTokista!